Konelinjojen kustannusrakenteen analysointi hinnoittelun tueksi keskisuuressa pakkausalan yrityksessä
Hinkkanen, Riikka (2018)
Hinkkanen, Riikka
2018
Materiaalitekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804261562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804261562
Tiivistelmä
Pakkausalan kysyntä on hyvin riippuvainen muusta teollisuudesta. Kierrätettävät aaltopahvipakkaukset ovat ympäristölle ekologisempi vaihtoehto verrattuna muovipakkauksiin. Yrityksen toiveena, johon tämä diplomityö on tehty, olisi saada apua kannattavuutensa parantamiseen luotettavan kustannuslaskennan kautta. Yrityksessä on havaittu haasteita tuotteiden ennakko- ja jälkilaskelmien eroavuudessa. Myöskään konelinjojen kannattavuuksista ei olla varmoja. Tässä diplomityössä lasketaan konelinjakohtaiset ennakkolaskelmat, joista yritys saa tukea tuotteiden hinnoitteluun.
Diplomityössä luotiin ennakkolaskelmat kuudelle eri konelinjalle, jotka sijaitsevat yrityksessä. Ennakkolaskelmissa konelinjoille kohdistettiin kustannuksia, jotka koostuivat tuotannon muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista sekä yrityksen kiinteistä kustannuksista. Ensin yrityksen kalkyylimallin rakennetta selkeytettiin. Tuotannon muuttuvat ja kiinteät kustannukset haluttiin erotella uudessa rakenteessa tarkemmin. Uuden kalkyylirakenteen pohjalta luotiin ennakkolaskentamallit konelinjoille. Konelinjojen kustannukset jaettiin ajallisiin ja määrällisiin kustannuksiin. Ajalliset kustannukset koostuivat suorista ja epäsuorista palkkakustannuksista. Määrälliset kustannukset koostuivat energiasta, kunnossapidosta ja tuotannon kiinteistä kustannuksista. Ajalliset kustannukset muutettiin vastaamaan määrällisten kustannusten yksikköä (€/km^2) jakamalla ajalliset kustannukset koneiden tuottavuudella. Kun ajalliset ja määrälliset kustannukset laskettiin yhteen, saatiin aikaiseksi konelinjojen kokonaiskustannukset. Konelinjakohtaisten ennakkolaskelmien luonnissa käytettiin yksityiskohtaista tietoa, jota saatiin kirjanpidon aineistosta sekä johdon palavereista. Ennakkolaskelmat luotiin käyttäen toimintolaskentaa ja lisäyslaskentaa, koska nämä kustannuslaskentamenetelmät toimivat kustannusten kohdistamisessa tehokkaimmin. Näitä kustannuslaskentamenetelmiä käyttämällä koettiin, että päästään lähelle tarkoituksenmukaista tilaa.
Tulokseksi saatiin konelinjakohtaisten kustannusten prosentuaalinen osuus konelinjojen kokonaiskustannusten osuudesta. Koneille, joilla oli suurimmat ajonopeudet, aiheutui vähemmän kustannuksia. Konelinjakohtaiset ennakkolaskelmat koneille luotiin, jotta yritys saisi niistä tukea tuotteiden hinnoitteluun. Ennakkolaskelmista voidaan verrata eri koneiden kustannuksia keskenään. Yritykselle kehitettiin lisäksi hinnoittelun systemaattisuutta tukeva myyntiprosessi, jonka avulla ennakko-ja jälkilaskelmien eroavuutta voidaan pienentää.
Diplomityössä luotiin ennakkolaskelmat kuudelle eri konelinjalle, jotka sijaitsevat yrityksessä. Ennakkolaskelmissa konelinjoille kohdistettiin kustannuksia, jotka koostuivat tuotannon muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista sekä yrityksen kiinteistä kustannuksista. Ensin yrityksen kalkyylimallin rakennetta selkeytettiin. Tuotannon muuttuvat ja kiinteät kustannukset haluttiin erotella uudessa rakenteessa tarkemmin. Uuden kalkyylirakenteen pohjalta luotiin ennakkolaskentamallit konelinjoille. Konelinjojen kustannukset jaettiin ajallisiin ja määrällisiin kustannuksiin. Ajalliset kustannukset koostuivat suorista ja epäsuorista palkkakustannuksista. Määrälliset kustannukset koostuivat energiasta, kunnossapidosta ja tuotannon kiinteistä kustannuksista. Ajalliset kustannukset muutettiin vastaamaan määrällisten kustannusten yksikköä (€/km^2) jakamalla ajalliset kustannukset koneiden tuottavuudella. Kun ajalliset ja määrälliset kustannukset laskettiin yhteen, saatiin aikaiseksi konelinjojen kokonaiskustannukset. Konelinjakohtaisten ennakkolaskelmien luonnissa käytettiin yksityiskohtaista tietoa, jota saatiin kirjanpidon aineistosta sekä johdon palavereista. Ennakkolaskelmat luotiin käyttäen toimintolaskentaa ja lisäyslaskentaa, koska nämä kustannuslaskentamenetelmät toimivat kustannusten kohdistamisessa tehokkaimmin. Näitä kustannuslaskentamenetelmiä käyttämällä koettiin, että päästään lähelle tarkoituksenmukaista tilaa.
Tulokseksi saatiin konelinjakohtaisten kustannusten prosentuaalinen osuus konelinjojen kokonaiskustannusten osuudesta. Koneille, joilla oli suurimmat ajonopeudet, aiheutui vähemmän kustannuksia. Konelinjakohtaiset ennakkolaskelmat koneille luotiin, jotta yritys saisi niistä tukea tuotteiden hinnoitteluun. Ennakkolaskelmista voidaan verrata eri koneiden kustannuksia keskenään. Yritykselle kehitettiin lisäksi hinnoittelun systemaattisuutta tukeva myyntiprosessi, jonka avulla ennakko-ja jälkilaskelmien eroavuutta voidaan pienentää.