Turvallisuuskulttuurin ja sitä tukevien parhaiden käytäntöjen selvittäminen rakennusteollisuuden yrityksessä
Väärälä, Wenla (2018)
Väärälä, Wenla
2018
Ympäristö- ja energiatekniikka
Teknis-luonnontieteellinen tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804261573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804261573
Tiivistelmä
Turvallisuuden merkitys yritysten toiminnassa on korostunut viime vuosien aikana ja kiinnostus turvallisuuskulttuuria kohtaan on kasvanut ympäri maailmaa. Halutaan luoda turvallinen työympäristö, jossa ei satu onnettomuuksia. Etenkin niissä yrityksissä, joissa turvallisuus on läsnä jokapäiväisessä toiminnassa, on siihen alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Turvallisuus on sellaisille yrityksille yksi kannattavan yritystoiminnan peruspilareista. Turvallisuus ei ole nykypäivänä enää vain onnettomuuslukujen mittaamista, vaan se on ennakoivaa toimintaa tapaturmien ehkäisemiseksi ja osa organisaation kulttuuria.
Tämä tutkimus toteutettiin rakennusalalla toimivassa yrityksessä, jossa turvallisuus on tärkein arvo ja keskeinen asia jokapäiväisessä toiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksen turvallisuuskulttuuria ja toimintatapoja turvallisuuden osalta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä siihen liittyen jokaisen maan parhaat käytännöt turvallisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Tämän jälkeen parhaista käytännöistä valittiin sellaisia, jotka olisi mahdollista jalkauttaa muidenkin maiden käytäntöihin. Yrityksen toiveena on yhtenäistää turvallisuuskulttuuria ja toimenpiteitä, jotta ne olisivat samankaltaisia läpi yrityksen toimipaikasta riippumatta.
Menetelminä turvallisuuskulttuurin ja parhaiden käytäntöjen selvittämiseen käytettiin haastatteluja, työmaavierailuja sekä kyselyä, joka jaettiin työntekijöille. Kyselyssä oli mukana organisatorinen ja psykologinen ulottuvuus, joiden avulla saatiin kuva työntekijöiden asenteista ja ilmapiiristä turvallisuutta kohtaan. Hyvän turvallisuuskulttuurin piirteitä ovat mm. johdon sitoutuminen turvallisuuskulttuuriin ja työntekijöiden myönteiset asenteet. Jokaisessa maassa johdon sitoutumisen näkyvyyttä voitaisiin parantaa. Suuria eroja maiden välillä ei ollut, mutta Tanskan yhtenäinen linja vastauksissa ja kyselyn parhaat tulokset viestivät turvallisuuskulttuurin vahvuutta muita maita enemmän.
Parhaat käytännöt erosivat maittain, mikä oli positiivinen asia, sillä yrityksen turvallisuusorganisaatiot joka maassa toivoivat löytävänsä eroja ja saavansa uusia käytäntöjä omaan toimintaansa. Maiden turvallisuuskulttuurit eivät eronneet toisistaan paljon, minkä vuoksi parhaiden käytäntöjen yhdistäminen kaikkien maiden toimintaan on mahdollista, kun ottaa huomioon yhdistämisen kustannukset ja sen tuoman lisäarvon. Kaikkia käytäntöjä ei ole järkevää yhdistää, mutta muutamia sellaisia löytyi, jotka olisi toivottavaa tuoda kaikkiin maihin.
Tämä tutkimus toteutettiin rakennusalalla toimivassa yrityksessä, jossa turvallisuus on tärkein arvo ja keskeinen asia jokapäiväisessä toiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksen turvallisuuskulttuuria ja toimintatapoja turvallisuuden osalta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä siihen liittyen jokaisen maan parhaat käytännöt turvallisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Tämän jälkeen parhaista käytännöistä valittiin sellaisia, jotka olisi mahdollista jalkauttaa muidenkin maiden käytäntöihin. Yrityksen toiveena on yhtenäistää turvallisuuskulttuuria ja toimenpiteitä, jotta ne olisivat samankaltaisia läpi yrityksen toimipaikasta riippumatta.
Menetelminä turvallisuuskulttuurin ja parhaiden käytäntöjen selvittämiseen käytettiin haastatteluja, työmaavierailuja sekä kyselyä, joka jaettiin työntekijöille. Kyselyssä oli mukana organisatorinen ja psykologinen ulottuvuus, joiden avulla saatiin kuva työntekijöiden asenteista ja ilmapiiristä turvallisuutta kohtaan. Hyvän turvallisuuskulttuurin piirteitä ovat mm. johdon sitoutuminen turvallisuuskulttuuriin ja työntekijöiden myönteiset asenteet. Jokaisessa maassa johdon sitoutumisen näkyvyyttä voitaisiin parantaa. Suuria eroja maiden välillä ei ollut, mutta Tanskan yhtenäinen linja vastauksissa ja kyselyn parhaat tulokset viestivät turvallisuuskulttuurin vahvuutta muita maita enemmän.
Parhaat käytännöt erosivat maittain, mikä oli positiivinen asia, sillä yrityksen turvallisuusorganisaatiot joka maassa toivoivat löytävänsä eroja ja saavansa uusia käytäntöjä omaan toimintaansa. Maiden turvallisuuskulttuurit eivät eronneet toisistaan paljon, minkä vuoksi parhaiden käytäntöjen yhdistäminen kaikkien maiden toimintaan on mahdollista, kun ottaa huomioon yhdistämisen kustannukset ja sen tuoman lisäarvon. Kaikkia käytäntöjä ei ole järkevää yhdistää, mutta muutamia sellaisia löytyi, jotka olisi toivottavaa tuoda kaikkiin maihin.