Kysyntäjouston kaupallistaminen Turku Energiassa
Kuusisto, Ville (2018)
2018
Sähkötekniikka
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804241533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804241533
Tiivistelmä
Sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainoa on hallittu muokkaamalla joustavaa tuotantoa tarpeen mukaan. Tänä päivänä sähkömarkkinoilla on kuitenkin yhä enemmän joustamatonta tuotantoa, kuten esimerkiksi tuuli-, aurinko ja ydinvoimaa, joiden tuottamaa energiaa ei pystytä tarpeen mukaan joustamaan. Tällöin myös kulutuksen tulee joustaa. Kulutuksen joustoa tehotasapainon ylläpitämiseksi kutsutaan kysynnän joustoksi tai kysyntäjoustoksi (engl. Demand Response, DR). Kysyntäjouston tarve on lisääntynyt erityisesti ilmastonmuutoksen vastaisen työn vuoksi: EU:n 20-20-20 –tavoite on lisännyt sähköjärjestelmään asennettuja joustamattomia ilmastoneutraaleja energiantuotanto-muotoja. Niitä on mahdollista lisätä aktiivisella kysyntäjoustolla, minkä takia niin EU:n kuin Suomenkin tasolla on poliittisesti lähdetty tukemaan kysyntäjoustoa.
Diplomityön tavoitteina oli analysoida erilaisten asiakkaiden kuormien käyttöä eri markkinoilla, miten kysyntäjoustoa voidaan hyödyntää varsinaisessa sähkönmyynnissä profiilikustannusten muokkaamisen avulla sekä tehdä kannattavuus- ja herkkyystarkastelua eri markkinoilla.
Työ jakautuu kahteen osaan. Alkuosassa tarkastellaan kysyntäjouston viitekehystä: miksi kysyntäjoustolla on kysyntää, miten sitä voidaan toteuttaa ja mitkä ovat ne markkinapaikat, joissa kysyntäjoustoa voidaan toteuttaa. Lisäksi viitekehyksessä tarkastellaan kysyntäjouston tuottamaa arvoa erilaisille toimijoille sähköjärjestelmässä. Jälkimmäisessä osassa tarkastellaan erilaisten yritysten kuormien hyödyntämistä kysyntäjoustoon, lasketaan kannattavuuslukuja ja tehdään niille herkkyystarkastelua. Lisäksi osassa tarkastellaan kysyntäjoustoprosesseja sekä kysyntäjouston vaikutusta profiilikustannuksiin
Työssä kerätyn aineiston perusteella kysyntäjousto on kannattavaa taajuusohjatuilla reservimarkkinoilla. Käyttöpaikkakohtaisia kustannuksia on kannattavaa madaltaa hankkimalla useampia kysyntäjouston käyttöpaikkoja. Lisäksi työssä huomattiin profiilikustannusten madaltuvan voimakkaasti suhteessa joustettavaan kuorman kokoon nähden, mitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa tarjouskilpailuissa.
Diplomityön tavoitteina oli analysoida erilaisten asiakkaiden kuormien käyttöä eri markkinoilla, miten kysyntäjoustoa voidaan hyödyntää varsinaisessa sähkönmyynnissä profiilikustannusten muokkaamisen avulla sekä tehdä kannattavuus- ja herkkyystarkastelua eri markkinoilla.
Työ jakautuu kahteen osaan. Alkuosassa tarkastellaan kysyntäjouston viitekehystä: miksi kysyntäjoustolla on kysyntää, miten sitä voidaan toteuttaa ja mitkä ovat ne markkinapaikat, joissa kysyntäjoustoa voidaan toteuttaa. Lisäksi viitekehyksessä tarkastellaan kysyntäjouston tuottamaa arvoa erilaisille toimijoille sähköjärjestelmässä. Jälkimmäisessä osassa tarkastellaan erilaisten yritysten kuormien hyödyntämistä kysyntäjoustoon, lasketaan kannattavuuslukuja ja tehdään niille herkkyystarkastelua. Lisäksi osassa tarkastellaan kysyntäjoustoprosesseja sekä kysyntäjouston vaikutusta profiilikustannuksiin
Työssä kerätyn aineiston perusteella kysyntäjousto on kannattavaa taajuusohjatuilla reservimarkkinoilla. Käyttöpaikkakohtaisia kustannuksia on kannattavaa madaltaa hankkimalla useampia kysyntäjouston käyttöpaikkoja. Lisäksi työssä huomattiin profiilikustannusten madaltuvan voimakkaasti suhteessa joustettavaan kuorman kokoon nähden, mitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa tarjouskilpailuissa.