Koneohjauksen käyttöönotto pk-maarakennusyrityksessä
Ketola, Jarkko (2018)
Ketola, Jarkko
2018
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804241534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804241534
Tiivistelmä
Diplomityön tavoitteena oli tutkia koneohjausjärjestelmän hankintaa, käyttöönottoa ja käyttöä pk-maarakennusyrityksen näkökulmasta. Tietomallipohjaiset toimintatavat ovat yleistyneet talonrakennusalan lisäksi myös infra-alalla viime aikoina. Tietomallien hyödyntäminen edellyttää koneohjausjärjestelmien käyttöä, mikä onkin lisännyt niiden suosiota. Koneohjausjärjestelmien käyttöä vaaditaan jo suuremmissa hankkeissa, mutta ne yleistyvät myös pienemmissä hankkeissa. Koneohjauksen käytöllä on lukuisia hyviä puolia, mutta järjestelmän hankinta tarkoittaa maarakennusyritykselle suurta rahallista investointia. Järjestelmän tulee olla sopiva kunkin yrityksen tarpeisiin ja se tulee saada mahdollisimman nopeasti tuottavaan työhön, joten hankinta- ja käyttöönottovaiheeseen on kiinnitettävä huomiota.
Tutkimuksen kirjallisessa osassa selvitettiin yleisiä asioita tietomallinnuksesta infra-alalla, kuten mallinnustyössä käytettävää ohjeistoa. Koneohjausjärjestelmistä selvitettiin niiden tasot, komponentit, sovellukset ja työkoneautomaation tasot. Lisäksi selvitettiin työkoneen paikannuksen periaatteita, koneohjausjärjestelmien käytön etuja sekä työkoneautomaation tulevaisuuden näkymiä. Koneohjausmalleista selvitettiin niiden sisältöä, tiedonsiirtoa sekä mallipohjaisen suunnittelun ja laadunvarmistuksen periaatteita.
Empiirisessä osassa tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelutukimusta. Haastattelututkimus toteutettiin asiantuntijahaastatteluina. Asiantuntijoina haastateltiin kahdeksaa koneohjausjärjestelmiä käyttävää maarakennusurakoitsijaa eri puolilta Suomea. Kerätty aineisto analysoitiin ja sen perusteella määritettiin koneohjauksen käyttöönottovaiheen ja käytön suurimmat haasteet ja ongelmakohdat. Lisäksi määritettiin merkittävimmät asiat, jotka tulee ottaa huomioon koneohjausjärjestelmää hankittaessa ja käyttöönotettaessa. Empiirisessä osassa tehtiin myös todelliseen hankkeeseen perustuva arvio koneohjausjärjestelmän kannattavuudesta.
Työn tuloksena havaittiin, että koneohjausjärjestelmää hankittaessa on merkittävää huomioida muun muassa tulevat käyttökohteet, järjestelmän taso, hankintatapa ja järjestelmän ominaisuudet. Lisäksi havaittiin käyttöönoton ja käytön aikana esiintyviä ongelmia, kuten ennakkoasenteita ja koneohjausmallien puutteita, joihin esitetään toimenpideratkaisuja. Kirjallisuus- ja haastattelututkimuksen perusteella muodostettiin SWOT-analyysi koneohjausjärjestelmän käytöstä maarakennusyrityksen näkökulmasta. Merkittävimmiksi hyödyiksi ja mahdollisuuksiksi nousivat työskentelyn tehostuminen ja tarkentuminen sekä mahdollisuus osallistua hankkeisiin, joissa vaaditaan koneohjauksen käyttöä. Merkittävimmiksi haitoiksi ja uhiksi nousivat järjestelmän korkea hankintakustannus ja tilaajien/rakennuttajien tietämättömyys sekä eri osapuolten roolien epäselvyys.
Tutkimuksen kirjallisessa osassa selvitettiin yleisiä asioita tietomallinnuksesta infra-alalla, kuten mallinnustyössä käytettävää ohjeistoa. Koneohjausjärjestelmistä selvitettiin niiden tasot, komponentit, sovellukset ja työkoneautomaation tasot. Lisäksi selvitettiin työkoneen paikannuksen periaatteita, koneohjausjärjestelmien käytön etuja sekä työkoneautomaation tulevaisuuden näkymiä. Koneohjausmalleista selvitettiin niiden sisältöä, tiedonsiirtoa sekä mallipohjaisen suunnittelun ja laadunvarmistuksen periaatteita.
Empiirisessä osassa tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelutukimusta. Haastattelututkimus toteutettiin asiantuntijahaastatteluina. Asiantuntijoina haastateltiin kahdeksaa koneohjausjärjestelmiä käyttävää maarakennusurakoitsijaa eri puolilta Suomea. Kerätty aineisto analysoitiin ja sen perusteella määritettiin koneohjauksen käyttöönottovaiheen ja käytön suurimmat haasteet ja ongelmakohdat. Lisäksi määritettiin merkittävimmät asiat, jotka tulee ottaa huomioon koneohjausjärjestelmää hankittaessa ja käyttöönotettaessa. Empiirisessä osassa tehtiin myös todelliseen hankkeeseen perustuva arvio koneohjausjärjestelmän kannattavuudesta.
Työn tuloksena havaittiin, että koneohjausjärjestelmää hankittaessa on merkittävää huomioida muun muassa tulevat käyttökohteet, järjestelmän taso, hankintatapa ja järjestelmän ominaisuudet. Lisäksi havaittiin käyttöönoton ja käytön aikana esiintyviä ongelmia, kuten ennakkoasenteita ja koneohjausmallien puutteita, joihin esitetään toimenpideratkaisuja. Kirjallisuus- ja haastattelututkimuksen perusteella muodostettiin SWOT-analyysi koneohjausjärjestelmän käytöstä maarakennusyrityksen näkökulmasta. Merkittävimmiksi hyödyiksi ja mahdollisuuksiksi nousivat työskentelyn tehostuminen ja tarkentuminen sekä mahdollisuus osallistua hankkeisiin, joissa vaaditaan koneohjauksen käyttöä. Merkittävimmiksi haitoiksi ja uhiksi nousivat järjestelmän korkea hankintakustannus ja tilaajien/rakennuttajien tietämättömyys sekä eri osapuolten roolien epäselvyys.