Huonekohtaisten ilmanpuhdistimien suorituskyvyn mittausmenetelmät
Mattila, Inga (2018)
Mattila, Inga
2018
Konetekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804241536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804241536
Tiivistelmä
Huonosta sisäilmasta on tullut merkittävä ongelma sisäilmassa esiintyvien epäpuhtauksien lisäännyttyä sekä ulkoisista että sisäisistä lähteistä johtuen. Mikäli sisäilman laatua heikentävät ulkoilman tai sisäisten lähteiden tuottamat hiukkasmaiset ja kaasumaiset epäpuhtaudet, voidaan ilman laatua parantaa huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla. Ilmanpuhdistimien tehokkuus poistaa sisäilmassa esiintyviä epäpuhtauksia tulee määrittää, jotta voidaan vakuuttua laitteen toimivuudesta, tehdä tilakohtaisesti oikea laitevalinta, ja näin mahdollistaa huonosta sisäilmasta aiheutuvien terveyshaittojen väheneminen.
Työn tavoitteena oli luoda laaja katsaus huonekohtaisten ilmanpuhdistimien suorituskyvyn määrittämisessä käytettyihin mittausmenetelmiin, jotta saataisiin tietoa, miten optimaalinen suorituskyky tulisi parhaiten todentaa. Suorituskykyä keskityttiin tarkastelemaan hiukkasmaisten ja kaasumaisten epäpuhtauksien suodatuskyvyn sekä mahdollisten sivutuotteena syntyvien epäpuhtauksien tuoton osalta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa lähteinä toimivat kansalliset ja kansainväliset standardit ja menetelmät sekä muut aiheeseen liittyvät julkaisut.
Suorituskyvyn määrittämisen menetelmiä löytyi useita. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin kahdeksan menetelmää: kaksi yhdysvaltalaista, kiinalainen, japanilainen, ranskalainen, kaksi pohjoismaista sekä yksi kansainvälinen. Menetelmiä vertailtiin keskenään, jotta saatiin katsaus yleisesti käytössä olevista menetelmistä ilmanpuhdistimen suorituskyvyn arvioimiseksi ja niiden soveltuvuudesta ilmanpuhdistimen optimaalisen suorituskyvyn todentamiseksi.
Huonekohtaisen ilmanpuhdistimen suorituskyvyn arviointimenetelmän tulisi sisältää puhdistimen tehokkuuden arvioinnin tilan kokoon ja ilmanvaihtoon nähden. Arvioinnin tulee perustua ilmanpuhdistimen puhtaan ilman tuoton määrään, joka on määritetty hiukkasilla ja kaasuilla. Lisäksi tulee varmistaa, että ilmanpuhdistin ei tuota sivutuotteena haitallisia epäpuhtauksia. Tässä tarkastelussa ei löytynyt menetelmää, joka olisi sisältänyt kaikki tarpeelliset menetelmät ja laskelmat. Parhaillaan kehitteillä oleva kansainvälinen ISO-standardimenetelmä tulee olemaan huonekohtaisten ilmanpuhdistimien suorituskyvyn tutkimukselle keskeinen ja tulee toivottavasti yhtenäistämään ja fokusoimaan tarkastelua.
Työn tavoitteena oli luoda laaja katsaus huonekohtaisten ilmanpuhdistimien suorituskyvyn määrittämisessä käytettyihin mittausmenetelmiin, jotta saataisiin tietoa, miten optimaalinen suorituskyky tulisi parhaiten todentaa. Suorituskykyä keskityttiin tarkastelemaan hiukkasmaisten ja kaasumaisten epäpuhtauksien suodatuskyvyn sekä mahdollisten sivutuotteena syntyvien epäpuhtauksien tuoton osalta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa lähteinä toimivat kansalliset ja kansainväliset standardit ja menetelmät sekä muut aiheeseen liittyvät julkaisut.
Suorituskyvyn määrittämisen menetelmiä löytyi useita. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin kahdeksan menetelmää: kaksi yhdysvaltalaista, kiinalainen, japanilainen, ranskalainen, kaksi pohjoismaista sekä yksi kansainvälinen. Menetelmiä vertailtiin keskenään, jotta saatiin katsaus yleisesti käytössä olevista menetelmistä ilmanpuhdistimen suorituskyvyn arvioimiseksi ja niiden soveltuvuudesta ilmanpuhdistimen optimaalisen suorituskyvyn todentamiseksi.
Huonekohtaisen ilmanpuhdistimen suorituskyvyn arviointimenetelmän tulisi sisältää puhdistimen tehokkuuden arvioinnin tilan kokoon ja ilmanvaihtoon nähden. Arvioinnin tulee perustua ilmanpuhdistimen puhtaan ilman tuoton määrään, joka on määritetty hiukkasilla ja kaasuilla. Lisäksi tulee varmistaa, että ilmanpuhdistin ei tuota sivutuotteena haitallisia epäpuhtauksia. Tässä tarkastelussa ei löytynyt menetelmää, joka olisi sisältänyt kaikki tarpeelliset menetelmät ja laskelmat. Parhaillaan kehitteillä oleva kansainvälinen ISO-standardimenetelmä tulee olemaan huonekohtaisten ilmanpuhdistimien suorituskyvyn tutkimukselle keskeinen ja tulee toivottavasti yhtenäistämään ja fokusoimaan tarkastelua.