Betonimurskeen käyttö raitiotierakentamisessa
Linden, Tuomas (2018)
2018
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804091465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201804091465
Tiivistelmä
Betonimursketta on Suomessa käytetty tie- ja katurakentamisessa jo yli 20 vuoden ajan. Käyttökokemukset ovat olleet hyviä ja betonimurskerakenteista on koerakenteiden seurantatutkimuksissa mitattu vertailurakenteita suurempia kantavuusarvoja. Laadukas betonimurske on luonnonkiviainesta vastaavaa tai uudelleenlujittumisominaisuutensa ansiosta jopa parempaa maarakennusmateriaalia. Käyttämällä uusiomateriaaleja erilaisissa infrarakentamisen kohteissa säästetään luonnonvaroja ja ehkäistään käyttökelpoisten rakennusmateriaalien päätymistä toisarvoisiin käyttökohteisiin tai kaatopaikoille.
Raitioteiden suosion jälleen lisääntyessä on todettu olevan tarvetta tarkastella betonimurskeen käyttömahdollisuuksia myös raitiotierakentamisessa. Tähän tutkimukseen koottiin kirjallisuusselvityksenä betonimurskeen käytöstä saatuja kokemuksia ja tutkimustuloksia Suomesta ja maailmalta. Tie- ja raitiotierakenteita sekä niihin vaikuttavia kuormituksia vertailemalla pyrittiin selvittämään, voidaanko olemassa olevan tie- ja katurakenteiden tutkimustiedon perusteella tehdä johtopäätöksiä betonimurskeen hyödynnettävyydestä myös raitiotierakentamisessa.
Raitiotierakenteessa vaikuttavia jännityksiä liikennekuorman alla arvioitiin monikerroslaskennan avulla. Kun saatuja arvoja verrattiin aiemmassa tutkimuksessa tierakenteesta raskaan ajoneuvon ylityksen aikana mitattuihin arvoihin, huomattiin raitiotiessä vaikuttavien jännitysten olevan huomattavasti tierakennetta pienempiä. Tämä johtuu pyöräkuorman tasaisemmasta jakautumisesta sitomattomiin rakennekerroksiin raitiotiellä ratapölkkyjen ja varsinkin kiintoraiteen laatan kautta.
Raitiotierakenteeseen kohdistuvat liikennekuormitukset vastaavat alemmissa rakennekerroksissa luonteeltaan tie- tai katurakenteen kuormituksia, joten betonimurskeen voi olettaa olevan teknisesti sopivaa materiaalia tukikerroksen tai kiintolaatan alapuolisiin rakennekerroksiin. Ratapölkyllisen radan tukikerrokseen kohdistuu tie- ja katurakenteista poikkeavaa hiovaa kulutusta, jonka vaikutuksia betonimurskeeseen tulisi tutkia lisää ennen betonimurskeen käyttöä tukikerroksessa. Lisätutkimuksia tarvitaan myös raidesepelin pitkäaikaiskestävyydestä tukikerroksessa, mikäli betonimursketta käytetään välikerroksen materiaalina.
Raitioteiden suosion jälleen lisääntyessä on todettu olevan tarvetta tarkastella betonimurskeen käyttömahdollisuuksia myös raitiotierakentamisessa. Tähän tutkimukseen koottiin kirjallisuusselvityksenä betonimurskeen käytöstä saatuja kokemuksia ja tutkimustuloksia Suomesta ja maailmalta. Tie- ja raitiotierakenteita sekä niihin vaikuttavia kuormituksia vertailemalla pyrittiin selvittämään, voidaanko olemassa olevan tie- ja katurakenteiden tutkimustiedon perusteella tehdä johtopäätöksiä betonimurskeen hyödynnettävyydestä myös raitiotierakentamisessa.
Raitiotierakenteessa vaikuttavia jännityksiä liikennekuorman alla arvioitiin monikerroslaskennan avulla. Kun saatuja arvoja verrattiin aiemmassa tutkimuksessa tierakenteesta raskaan ajoneuvon ylityksen aikana mitattuihin arvoihin, huomattiin raitiotiessä vaikuttavien jännitysten olevan huomattavasti tierakennetta pienempiä. Tämä johtuu pyöräkuorman tasaisemmasta jakautumisesta sitomattomiin rakennekerroksiin raitiotiellä ratapölkkyjen ja varsinkin kiintoraiteen laatan kautta.
Raitiotierakenteeseen kohdistuvat liikennekuormitukset vastaavat alemmissa rakennekerroksissa luonteeltaan tie- tai katurakenteen kuormituksia, joten betonimurskeen voi olettaa olevan teknisesti sopivaa materiaalia tukikerroksen tai kiintolaatan alapuolisiin rakennekerroksiin. Ratapölkyllisen radan tukikerrokseen kohdistuu tie- ja katurakenteista poikkeavaa hiovaa kulutusta, jonka vaikutuksia betonimurskeeseen tulisi tutkia lisää ennen betonimurskeen käyttöä tukikerroksessa. Lisätutkimuksia tarvitaan myös raidesepelin pitkäaikaiskestävyydestä tukikerroksessa, mikäli betonimursketta käytetään välikerroksen materiaalina.