Rakennekirjaston kehittäminen
Marin, Maria (2018)
Marin, Maria
2018
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201803131359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201803131359
Tiivistelmä
Rakennushankkeelle tyypillisesti asetetaan aika- ja kustannustavoitteita. Talonrakentaminen liiketoimintana vaatii suuria investointeja. Kustannuslaskennan avulla huolehditaan, että hankkeen alussa suunniteltu hankkeen toteuttamiseen varattu rahasumma riittää halutun lopputuloksen saavuttamiseen. Kustannussuunnittelu on mukana koko hankkeen läpiviennin aikana.
Kustannusarviolaskennassa määritetään kohteen rakennuskustannukset suunnitelmien perusteella. Rakennekirjasto on kustannuslaskennan työkalu, joka on muodoltaan tietokanta. Rakennekirjasto muodostuu listasta rakennusosia. Kirjaston rakennusosa sisältää työvaiheet, rakennusmateriaalit sekä näiden hinnat, jotka tarvitaan kyseisen rakennusosan toteuttamiseksi. Käyttämällä rakennekirjastoa, rakenteen tietoja ei tarvitse selvittää joka laskentakerralla.
Tutkimuksen kohdeyrityksenä toimi rakennusliike Peab Oy. Kohdeyritys on kehittänyt yrityksen hyväksi toteamista rakenteista koostuvan rakennekirjaston. Rakennekirjastoa käytetään omaperustaisten asunto- ja toimitilakohteiden kustannusarvion laadinnassa. Rakennekirjastojen kehittämisen perimmäisenä motiivina oli työn tehostaminen. Osa kohdeyrityksen kustannuslaskijoista eivät käytä rakennekirjastojen ominaisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena on rakennekirjastojen käytettävyyden parantaminen. Tutkimuksessa pyritään löytämään kohdeyrityksen kustannuslaskentaa haittaavat tekijät sekä niiden poistamiseksi suunnatut toimet. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään rakennekirjaston hyödynnettävyyttä tietomallipohjaisessa laskennassa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta ja haastattelututkimusta.
Tutkimuksen edetessä tuli ilmi kuusi rakennekirjaston ongelmakohtaa/kehitysehdotusta. Muun muassa käyttäjät ovat moittineet, ettei kirjaston sisältö ole yhdenmukainen. On myös ehdotettu asuntokohteiden kalusteiden ja varusteiden lisäämistä rakennekirjastoon. Kirjastolle on toivottu vuosittaista ylläpitoa, kuten rakenteiden ja hintojen päivittämistä ajantasaisiksi. Tuloksena saatiin kehitettyä toimenpide-ehdotukset, joiden avulla pyritään ratkaisemaan tutkimuksessa esille tulleet rakennekirjaston ongelmat ja toteuttamaan rakennekirjastoon liittyvät kehitysehdotukset. Tutkimuksen tulosten perusteella rakennekirjaston rakenteiden hintoja voidaan hyödyntää tietomallipohjaisessa laskennassa ryhmittelysääntötiedoston avulla. Sääntötiedoston toimivuus vaatii, ettei rakenne sisällä vaihtoehtoisia suoritteita, sillä sääntötiedosto ei pysty järkevästi määrittämään kyseistä erittelyä automaattisesti. Esimerkiksi ei saa olla rakennetta, jossa on kahta eripaksuista laattaa, joista on tarkoitus valita vain toinen.
Kustannusarviolaskennassa määritetään kohteen rakennuskustannukset suunnitelmien perusteella. Rakennekirjasto on kustannuslaskennan työkalu, joka on muodoltaan tietokanta. Rakennekirjasto muodostuu listasta rakennusosia. Kirjaston rakennusosa sisältää työvaiheet, rakennusmateriaalit sekä näiden hinnat, jotka tarvitaan kyseisen rakennusosan toteuttamiseksi. Käyttämällä rakennekirjastoa, rakenteen tietoja ei tarvitse selvittää joka laskentakerralla.
Tutkimuksen kohdeyrityksenä toimi rakennusliike Peab Oy. Kohdeyritys on kehittänyt yrityksen hyväksi toteamista rakenteista koostuvan rakennekirjaston. Rakennekirjastoa käytetään omaperustaisten asunto- ja toimitilakohteiden kustannusarvion laadinnassa. Rakennekirjastojen kehittämisen perimmäisenä motiivina oli työn tehostaminen. Osa kohdeyrityksen kustannuslaskijoista eivät käytä rakennekirjastojen ominaisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena on rakennekirjastojen käytettävyyden parantaminen. Tutkimuksessa pyritään löytämään kohdeyrityksen kustannuslaskentaa haittaavat tekijät sekä niiden poistamiseksi suunnatut toimet. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään rakennekirjaston hyödynnettävyyttä tietomallipohjaisessa laskennassa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta ja haastattelututkimusta.
Tutkimuksen edetessä tuli ilmi kuusi rakennekirjaston ongelmakohtaa/kehitysehdotusta. Muun muassa käyttäjät ovat moittineet, ettei kirjaston sisältö ole yhdenmukainen. On myös ehdotettu asuntokohteiden kalusteiden ja varusteiden lisäämistä rakennekirjastoon. Kirjastolle on toivottu vuosittaista ylläpitoa, kuten rakenteiden ja hintojen päivittämistä ajantasaisiksi. Tuloksena saatiin kehitettyä toimenpide-ehdotukset, joiden avulla pyritään ratkaisemaan tutkimuksessa esille tulleet rakennekirjaston ongelmat ja toteuttamaan rakennekirjastoon liittyvät kehitysehdotukset. Tutkimuksen tulosten perusteella rakennekirjaston rakenteiden hintoja voidaan hyödyntää tietomallipohjaisessa laskennassa ryhmittelysääntötiedoston avulla. Sääntötiedoston toimivuus vaatii, ettei rakenne sisällä vaihtoehtoisia suoritteita, sillä sääntötiedosto ei pysty järkevästi määrittämään kyseistä erittelyä automaattisesti. Esimerkiksi ei saa olla rakennetta, jossa on kahta eripaksuista laattaa, joista on tarkoitus valita vain toinen.