Puusillat Suomessa

Abstract

Työn aiheena on puusillat Suomessa. Aluksi käydään läpi siltojen perusasioita, eli käsitellään siltojen osia ja päämittoja, joille on monia omia nimityksiä. Lisäksi käsitellään siltojen ulkonäkötekijöitä ja nimityksiä, eli miten silta nimetään ja mitä nimi kertoo sillasta. Perusasioiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voi keskustella ja lukea silloista niiden oikeilla termeillä ilman väärinkäsityksiä. Puun etuja ja haittoja rakennusmateriaalina on tärkeää ymmärtää sillanrakentamisessa, sillä on oleellista tietää, kuinka puu käyttäytyy ja minkälaisia rakenteita siitä voidaan tehdä. Työssä selvitetään, minkälaisia puusiltojen rakenteet ovat ja mikä on puusiltojen tilanne Suomessa tällä hetkellä. Puusilloissa käytettävälle puutavaralle asetetaan paljon vaatimuksia, jotta silloista saadaan vuosikymmeniä kestäviä. Lisäksi puusilloille on määräyksiä muun muassa lahontorjuntaan, liittimiin ja kuormituksiin liittyen. Puu toimii silloissa puristettuna, vedettynä tai taivutettuna rakenteena, eli silloissa käytetään hyväksi puun parhaita ominaisuuksia. Puusiltojen tyyppejä käsitellään esimerkkien avulla yleisimpien puusilloissa käytettävien tyyppien osalta. Siltatyypeistä käsitellään palkki-, ansas-, kaari ja katettu silta, joita on rakennettu jo pidempään, ja liittorakenne- ja poikittaisjännitetty silta, jotka ovat uudempia. Lopussa selvitetään puusiltojen historiaa Suomessa; milloin puusiltoja on alettu tekemään ja miksi niiden tekeminen on vähentynyt. Lisäksi tutkitaan puusiltojen nykyhetken tilannetta ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Työssä käsitellään puusiltojen suunnittelunäkökohtia nykyään verraten siihen, että aluksi siltoja vain rakennettiin, eikä suunniteltu kovinkaan paljoa. Ennen sillat eivät tästä syystä olleet vuosikymmeniä kestäviä, vaan niitä jouduttiin rakentamaan uudelleen, jos edellinen romahti. Nykyisin puusillat suunnitellaan monen eri suunnittelualueen yhteistyönä ja otetaan huomioon esimerkiksi lujuusopillinen toiminta sekä käytetään usein tietomalleja kokonaisvaltaisen suunnittelun takaamiseksi. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että työ kertoo siltojen peruskäsitteistä ja puusiltojen tilanteesta Suomessa nyt ja menneinä vuosina. Tutkimuksen lopputuloksena voidaan päätellä, että erityisesti kevyen liikenteen siltoja kannattaa rakentaa puusta, mutta muuten puusiltoja rakennetaan lähinnä maisemallisen syyn vuoksi. Puulla on etunsa sillanrakennuksessa, mutta puusiltojen rakentamista pitäisi tutkia enemmän, jotta puuta osattaisiin hyödyntää vielä paremmin siltojen rakentamisessa.