Solumuovieristettyjen betonielementtien kuivumistarkastelut
Korhonen, Lauri (2018)
Korhonen, Lauri
2018
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805091631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201805091631
Tiivistelmä
Betoniseinien lämmöneristämiseen on mahdollista käyttää kosteusteknisesti erilaisia eristemateriaaleja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää solumuovieristettyjen betonielementtiseinien kuivumista. Tutkimuksessa selvitettiin myös erilaisten jatkuvatoimisten mittausten käyttöä betonin suhteellisen kosteuden mittauksissa.
Tutkimus suoritettiin koekappaleiden laboratoriomittauksin. Mittauksissa vertailtiin mineraalivilla-, EPS- ja PIR-lämmöneristeiden vaikutusta betonisisäkuorielementin kuivumiseen. Lisäksi erilaisten betonipinnan jälkihoitovaihtoehtojen vaikutusta kuivumiseen selvitettiin.
Laboratoriomittauksissa itse tehdyt betonielementtikoekappaleet asetettiin valun jälkeen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden osalta vakioituihin olosuhteisiin. Koekappaleiden kuivumista seurattiin erilaisin jatkuvatoimisin kosteusmittausmenetelmin ja mittausten tuloksia vertailtiin keskenään. Käytettävinä mittausmenetelminä olivat kahdet erityyppiset suhteellisen kosteuden mitta-anturit, koekappaleiden punnitseminen ja kapasitanssimittaukset. Lisäksi koekappaleille suoritettiin kokeiden päätteeksi porareikämittauksia.
Tutkimuksessa havaittiin mineraalivillalla eristetyn betonielementin kokonaiskuivuminen olevan nopeampaa kuin solumuovieristeillä eristettyjen betonielementtien. Elementtien kuivuminen koekappaleen eristämättömään pintaan havaittiin kuitenkin melko samanlaiseksi elementissä käytetystä eristemateriaalista riippumatta. Betonipinnan jälkihoidolla oli vaikutusta betonipinnan kosteuspitoisuuteen vielä pitkän ajan kuluttua valusta. Betonin tiivistäminen muottia vasten pidensi merkittävästi betonipinnan kuivumiseen kuluvaa aikaa.
Tutkimuksessa havaittiin suuria eroja eri kosteusmittausmenetelmien välillä. Etenkin korkean suhteellisen kosteuden alueella jatkuvatoimisten mittausten toteuttaminen havaittiin hyvin haasteelliseksi. Kapasitanssimittauksen soveltuminen betonin suhteellisen kosteuden mittaamiseen vaikuttaa tutkimustulosten perusteella mahdolliselta, mutta aihe vaatii jatkotutkimusta. Tutkimustuloksista käy ilmi myös jatkuvatoimisten suhteellisten kosteusmittausten luotettavuuden arviontiin liittyvät haasteet.
Tutkimus suoritettiin koekappaleiden laboratoriomittauksin. Mittauksissa vertailtiin mineraalivilla-, EPS- ja PIR-lämmöneristeiden vaikutusta betonisisäkuorielementin kuivumiseen. Lisäksi erilaisten betonipinnan jälkihoitovaihtoehtojen vaikutusta kuivumiseen selvitettiin.
Laboratoriomittauksissa itse tehdyt betonielementtikoekappaleet asetettiin valun jälkeen lämpötilan ja suhteellisen kosteuden osalta vakioituihin olosuhteisiin. Koekappaleiden kuivumista seurattiin erilaisin jatkuvatoimisin kosteusmittausmenetelmin ja mittausten tuloksia vertailtiin keskenään. Käytettävinä mittausmenetelminä olivat kahdet erityyppiset suhteellisen kosteuden mitta-anturit, koekappaleiden punnitseminen ja kapasitanssimittaukset. Lisäksi koekappaleille suoritettiin kokeiden päätteeksi porareikämittauksia.
Tutkimuksessa havaittiin mineraalivillalla eristetyn betonielementin kokonaiskuivuminen olevan nopeampaa kuin solumuovieristeillä eristettyjen betonielementtien. Elementtien kuivuminen koekappaleen eristämättömään pintaan havaittiin kuitenkin melko samanlaiseksi elementissä käytetystä eristemateriaalista riippumatta. Betonipinnan jälkihoidolla oli vaikutusta betonipinnan kosteuspitoisuuteen vielä pitkän ajan kuluttua valusta. Betonin tiivistäminen muottia vasten pidensi merkittävästi betonipinnan kuivumiseen kuluvaa aikaa.
Tutkimuksessa havaittiin suuria eroja eri kosteusmittausmenetelmien välillä. Etenkin korkean suhteellisen kosteuden alueella jatkuvatoimisten mittausten toteuttaminen havaittiin hyvin haasteelliseksi. Kapasitanssimittauksen soveltuminen betonin suhteellisen kosteuden mittaamiseen vaikuttaa tutkimustulosten perusteella mahdolliselta, mutta aihe vaatii jatkotutkimusta. Tutkimustuloksista käy ilmi myös jatkuvatoimisten suhteellisten kosteusmittausten luotettavuuden arviontiin liittyvät haasteet.