Suunnittelu– ja säätöparametrien vaikutus heittojousikuljettimen kuljetuskapasiteettiin
Myllylä, Henry (2018)
Myllylä, Henry
2018
Automaatiotekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201802201270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201802201270
Tiivistelmä
Tämän diplomityön aihe syntyi toimeksiantajan tarpeesta kerrata ja varmentaa heittojousikuljettimiin liittyneitä oletuksia. Toimeksiantaja on valmistanut heittojousikuljettimia aiemminkin, mutta viimeisestä vastaavasta kuljetinprojektista on aikaa useampi vuosi. Yrityksen henkilöstö koki tarvitsevansa lisää käytännön tietoa kuljettimen suunniteluun ja rakennuttamiseen. Lisäksi haluttiin saada vastaus ilmavälin kasvattamiseen liittyvään ongelmaan, jotta toimeksiantaja pystyisi rakentamaan magneettikäyttöisen kuljettimen aiempaa pidemmällä heittoliikkeellä.
Diplomityön tulosten perusteella heittojousikuljettimen ilmaväliä voidaan kasvattaa yli laitevalmistajan ilmoittaman luokitellun ilmavälin, mikä mahdollistaa pidemmällä heittoamplitudilla varustetun kuljettimen rakentamisen. Myös nousukulman käyttö on mahdollista kuljetettavasta aineksesta riippuen.
Kuljettimen ja kuljetettavan aineksen välinen kitkakerroin on merkittävin kulkeutumiseen vaikuttava yksittäinen parametri, mutta se ei yksin kerro todellista kulkeutumisnopeutta. Muita kulkeutumisnopeuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kappaleen muoto ja aineksen kokonaismäärä, voiman ja heittoamplitudin kasvattaminen sekä kuljetustaajuus. Mikään edellä mainituista parametreistä ei yksinään takaa hyvää kulkeutumisnopeutta, vaan onnistunut kuljetinratkaisu vaatii tapauskohtaisen virittämisen. Useimmissa tilanteissa voiman ja heittoamplitudin kasvattaminen nopeuttaa aineksen kulkeutumista. Järkevällä resonanssitaajuuden hyödyntämisellä voidaan saavuttaa sama voima ja heittoamplitudi pienellä energiamäärällä.
Diplomityön tavoitteet saavutettiin, eli toimeksiantaja koki saaneensa vastauksia heittokuljettimiin liittyneisiin epäselviin kysymyksiin ja vahvistamattomiin oletuksiin. Diplomityönä teetetty kuljetin on myyty jo asiakkaalle ja vastaavanlaisille kuljettimille vaikuttaisi olevan enemmänkin kysyntää. Kuljettimen rakennuttamiseen liittyen jäi muutamia kysymyksiä ilman selitystä, mutta ongelmakohtiin osataan nyt varautua.
Diplomityön tulosten perusteella heittojousikuljettimen ilmaväliä voidaan kasvattaa yli laitevalmistajan ilmoittaman luokitellun ilmavälin, mikä mahdollistaa pidemmällä heittoamplitudilla varustetun kuljettimen rakentamisen. Myös nousukulman käyttö on mahdollista kuljetettavasta aineksesta riippuen.
Kuljettimen ja kuljetettavan aineksen välinen kitkakerroin on merkittävin kulkeutumiseen vaikuttava yksittäinen parametri, mutta se ei yksin kerro todellista kulkeutumisnopeutta. Muita kulkeutumisnopeuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kappaleen muoto ja aineksen kokonaismäärä, voiman ja heittoamplitudin kasvattaminen sekä kuljetustaajuus. Mikään edellä mainituista parametreistä ei yksinään takaa hyvää kulkeutumisnopeutta, vaan onnistunut kuljetinratkaisu vaatii tapauskohtaisen virittämisen. Useimmissa tilanteissa voiman ja heittoamplitudin kasvattaminen nopeuttaa aineksen kulkeutumista. Järkevällä resonanssitaajuuden hyödyntämisellä voidaan saavuttaa sama voima ja heittoamplitudi pienellä energiamäärällä.
Diplomityön tavoitteet saavutettiin, eli toimeksiantaja koki saaneensa vastauksia heittokuljettimiin liittyneisiin epäselviin kysymyksiin ja vahvistamattomiin oletuksiin. Diplomityönä teetetty kuljetin on myyty jo asiakkaalle ja vastaavanlaisille kuljettimille vaikuttaisi olevan enemmänkin kysyntää. Kuljettimen rakennuttamiseen liittyen jäi muutamia kysymyksiä ilman selitystä, mutta ongelmakohtiin osataan nyt varautua.