Vesijohto- ja jätevesiverkoston saneerausten priorisoinnin kehittäminen
Haikonen, Paula (2018)
Haikonen, Paula
2018
Ympäristö- ja energiatekniikka
Teknis-luonnontieteellinen tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201802201274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201802201274
Tiivistelmä
Tämä diplomityö käsittelee vesijohto- ja jätevesiverkoston saneerausten priorisoinnin kehittämistä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymässä (HSY). Saneerausten priorisoinnin avulla pyritään kohdentamaan saneeraustoimenpiteet niihin saneerauskohteisiin, jotka tarvitsevat eniten saneerausta. Työn tavoitteena oli kehittää HSY:n käyttöön saneerausten priorisoinnin seurantatyökalu, jonka avulla voidaan tutkia, miten kannattavia yrityksen toteutuneet saneeraukset ovat olleet. Tämän tarkastelun on tarkoitus toimia lähtökohtana saneerausten priorisoinnissa ja saneeraussuunnittelun jatkokehittämisessä HSY:llä.
Työn teoriaosa tarkastelee kansainvälistä kirjallisuutta aiheesta ja kokoaa vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista saneerauksen valintaan vaikuttavia tekijöitä ja saneerausten priorisoinnissa käytettyjä optimoitavia muuttujia. Kirjallisuuskatsauksessa tehtyjen havaintojen pohjalta kehitettiin saneerausten priorisoinnissa käytettävä viitekehys, jonka toimivuutta testattiin tämän diplomityön tapaustutkimuksessa. Tapaustutkimuksessa tutkittiin tarkasteluun valittujen toteutuneiden saneerauskohteiden priorisointia ja sen pohjalta kehitettiin saneerausten seurantatyökalu HSY:n käyttöön. Työkalu perustuu HSY:llä aiemmin tehtyyn SANNI-riskiluokitukseen ja saneerauskohteiden kustannustietoihin. Tapaustutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta tunnistettiin kehityskohteita HSY:n saneerausten priorisointia ohjaavissa käytännöissä, joiden kehittämiseksi on pyritty esittämään ratkaisuehdotuksia.
Saneerausten priorisoinnissa käytetyn seurantatyökalun avulla on mahdollista jakaa tarkastellut saneerauskohteet kolmeen luokkaan: kannattaviin, keskinkertaisiin ja kannattamattomiin. Näistä kolmesta ryhmästä keskinkertaisten saneerauskohteiden priorisointi on haastavinta. Tällaisten kohteiden saneerauspäätös voi edellyttää tarkempaa asiantuntija-arviota tai muiden kuin priorisointiin sisällytettyjen saneerauksen valintaan vaikuttavien tekijöiden ottamista huomioon. Saneerausten priorisointi on sitä luotettavampaa, mitä vähemmän epävarmuuksia lähtötiedot sisältävät. Työssä tarkasteltiin lisäksi putkikoon vaikutusta saneerauskohteen yksikkökustannuksiin. Jakeluvesijohdoilla ja keräilyviemäreillä putkikoko ei hyvin selittänyt vaihtelevia kustannuksia, mutta päävesijohdoilla putkikoko saattoi osaltaan vaikuttaa projektin yksikkökustannuksiin.
Työn teoriaosa tarkastelee kansainvälistä kirjallisuutta aiheesta ja kokoaa vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista saneerauksen valintaan vaikuttavia tekijöitä ja saneerausten priorisoinnissa käytettyjä optimoitavia muuttujia. Kirjallisuuskatsauksessa tehtyjen havaintojen pohjalta kehitettiin saneerausten priorisoinnissa käytettävä viitekehys, jonka toimivuutta testattiin tämän diplomityön tapaustutkimuksessa. Tapaustutkimuksessa tutkittiin tarkasteluun valittujen toteutuneiden saneerauskohteiden priorisointia ja sen pohjalta kehitettiin saneerausten seurantatyökalu HSY:n käyttöön. Työkalu perustuu HSY:llä aiemmin tehtyyn SANNI-riskiluokitukseen ja saneerauskohteiden kustannustietoihin. Tapaustutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta tunnistettiin kehityskohteita HSY:n saneerausten priorisointia ohjaavissa käytännöissä, joiden kehittämiseksi on pyritty esittämään ratkaisuehdotuksia.
Saneerausten priorisoinnissa käytetyn seurantatyökalun avulla on mahdollista jakaa tarkastellut saneerauskohteet kolmeen luokkaan: kannattaviin, keskinkertaisiin ja kannattamattomiin. Näistä kolmesta ryhmästä keskinkertaisten saneerauskohteiden priorisointi on haastavinta. Tällaisten kohteiden saneerauspäätös voi edellyttää tarkempaa asiantuntija-arviota tai muiden kuin priorisointiin sisällytettyjen saneerauksen valintaan vaikuttavien tekijöiden ottamista huomioon. Saneerausten priorisointi on sitä luotettavampaa, mitä vähemmän epävarmuuksia lähtötiedot sisältävät. Työssä tarkasteltiin lisäksi putkikoon vaikutusta saneerauskohteen yksikkökustannuksiin. Jakeluvesijohdoilla ja keräilyviemäreillä putkikoko ei hyvin selittänyt vaihtelevia kustannuksia, mutta päävesijohdoilla putkikoko saattoi osaltaan vaikuttaa projektin yksikkökustannuksiin.