Taloudellisen tiedon hyödyntäminen digitaalisen palveluliiketoiminnan projektiportfolioissa
Alanen, Jaakko (2018)
Alanen, Jaakko
2018
Industrial Engineering and Management
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201801261156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201801261156
Tiivistelmä
Tämä diplomityö käsittelee taloudellisen tiedon hyödynnettävyyttä digitaalisen palveluliiketoiminnan projektiportfolioissa. Aiemmassa kirjallisuudessa ei ole tutkittu projektiportfolion hallintaa erityisesti tietointensiivisen palveluliiketoiminnan ja ohjelmistotuotannon näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin suomalaislähtöiselle digitaalista palveluliiketoimintaa harjoittavalle keskisuurelle kasvuyritykselle. Kohdeyrityksellä on ollut vaillinainen ymmärrys projektien taloudellisesta tilasta, jolloin taloudellisen informaation hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi päätöksenteossa. Työn päätavoite oli luoda kohdeyritykselle prosessi, jonka avulla projektien taloudellista tilaa voidaan seurata tarkemmin. Päätavoitteen saavuttamiseksi luotiin kolme tutkimuskysymystä: mikä on kohdeyrityksen projektisalkun nykytilanne (1); minkälaiset projektit ovat yritykselle taloudellisesti kannattavimpia (2); miten toimintatapoja ja -prosesseja tulisi kehittää, jotta saavutettaisiin parempi tietoisuus projektien taloudellisesta tilasta (3).
Työ toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Yhteensä 122 projektin aineisto kerättiin kohdeyrityksen tuntikirjaus- ja resursointityökalusta aikavälillä 1.1.2016 – 31.3.2017 sekä projektipäälliköille lähetettävän kyselyn avulla. Aineistoon pohjautuen projekteille asetettiin ominaisuuksia, joiden avulla toteutettiin nykytilan katsaus ja selvitettiin, minkälaiset projektit ovat yritykselle taloudellisesti kannattavimpia.
Tutkimuksen ensimmäisenä tuloksena kuvataan projektisalkun nykytilanne erityisesti portfolion tasapainon kannalta. Kohdeyrityksen portfolio oli suhteellisen tasapainossa lukuun ottamatta yksittäistä merkittävän suurta projektia, joka muodosti kohtuuttoman suuren osuuden yrityksen liikevaihdosta. Toisena tuloksena esitetään eri projektiominaisuuksien yhteys projektien kannattavuuteen. Suurimpana löydöksenä voidaan pitää sellaisten projektien matalampaa kannattavuutta, jossa projektitiimin muodostaa vain yksi henkilö. Tämän katsotaan olevan kytköksissä kohdeyrityksen toteuttamaan resursointimyynnin liiketoimintamalliin. Vastaavia tuloksia ei ole esitetty aiemmassa kirjallisuudessa.
Käytännön suositukseksi kohdeyritykselle esitettiin kirjausteknisiä parannuksia tuntikirjaus- ja resursointijärjestelmään. Tutkimusta esitetään validoitavaksi alan muissa yrityksissä.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Yhteensä 122 projektin aineisto kerättiin kohdeyrityksen tuntikirjaus- ja resursointityökalusta aikavälillä 1.1.2016 – 31.3.2017 sekä projektipäälliköille lähetettävän kyselyn avulla. Aineistoon pohjautuen projekteille asetettiin ominaisuuksia, joiden avulla toteutettiin nykytilan katsaus ja selvitettiin, minkälaiset projektit ovat yritykselle taloudellisesti kannattavimpia.
Tutkimuksen ensimmäisenä tuloksena kuvataan projektisalkun nykytilanne erityisesti portfolion tasapainon kannalta. Kohdeyrityksen portfolio oli suhteellisen tasapainossa lukuun ottamatta yksittäistä merkittävän suurta projektia, joka muodosti kohtuuttoman suuren osuuden yrityksen liikevaihdosta. Toisena tuloksena esitetään eri projektiominaisuuksien yhteys projektien kannattavuuteen. Suurimpana löydöksenä voidaan pitää sellaisten projektien matalampaa kannattavuutta, jossa projektitiimin muodostaa vain yksi henkilö. Tämän katsotaan olevan kytköksissä kohdeyrityksen toteuttamaan resursointimyynnin liiketoimintamalliin. Vastaavia tuloksia ei ole esitetty aiemmassa kirjallisuudessa.
Käytännön suositukseksi kohdeyritykselle esitettiin kirjausteknisiä parannuksia tuntikirjaus- ja resursointijärjestelmään. Tutkimusta esitetään validoitavaksi alan muissa yrityksissä.