Projektinjohtokonsultointiyrityksen johtaminen osaamisperusteisen näkemyksen mukaan

Abstract

Tässä kandidaatintyössä tavoitteena on tutkia, miten Ron Sanchezin kehittämä viiden ilmenemismuodon viitekehys ja hänen näkemyksensä osaamisperusteisesta johtamisesta soveltuvat projektinjohtokonsultointiyrityksen johtamiseen Suomessa.

Sanchezin mukaan organisaatio on ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa oleva avoin systeemi. Organisaation osaamisperusteinen johtaminen edellyttää johtajilta neljän ulottuvuuden eli dynaamisuuden, järjestelmällisyyden, kognitiivisuuden ja kokonaisvaltaisuuden ymmärtämistä. Viiden tason viitekehyksessä jokaisella tasolla on joustavuuksia, jotka mahdollistavat organisaation arvonluomisen ylläpitämisen markkinoilla. Joustavuusominaisuuksien avulla organisaatio pystyy myös reagoimaan muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Organisaatio voi saavuttaa kokonaisosaamisensa ja toimia kokonaisuutena vain, jos se hallitsee jokaisen osaamisen ilmenemismuodon.

Tässä työssä projektinjohtokonsultointiyrityksen johtamista käsitellään Suomen kontekstissa haastattelun avulla ja suppealla kirjallisuustutkimuksella. Projektinjohtokonsultointi on rakennushankkeessa sovellettava johtamiskäytäntö, jossa tilaaja voi toteuttaa hankkeen kokonaan omalla projektinjohdolla ja täydentää organisaatiota ulkopuolisella konsultilla. Kirjallisuustutkimuksen ja haastattelun tuloksista huomataan, että projektinjohtokonsultoinnista ja osaamisperusteisesta johtamisesta löytyy analogioita.

Haastateltavan mukaan tulevaisuuden näkymät projektinjohtokonsultoinnissa ovat erittäin myönteiset, mutta projektinjohtokonsultointiyritykselle olisi tulevaisuudessa tärkeää hallita kaikki osaamisen tasot. Johtopäätöksieni mukaan koen myös viitekehyksen soveltamisen projektinjohtokonsultointiyrityksen johtamiseen luontevaksi.

Tässä tutkimuksessa Sanchezin viitekehyksen soveltuvuutta arvioivat lähinnä haastateltava ja kandidaatintyön tekijä. Enemmän tutkimusmateriaalia olisi saatu haastattelemalla useampaa eri projektinjohtokonsultointiyrityksen edustajaa. Osaksi suppeus selittyy sillä, ettei laajempia tutkimuksia osaamisperusteisen johtamisen soveltamisesta projektinjohtokonsultointiyritysten johtamiseen löytynyt.