Suunnitteluprosessin kehittäminen lean-menetelmin
Kohtala, Severi (2018)
2018
Konetekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201801171103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201801171103
Tiivistelmä
Meyer Turku Oy on loistoristeilijöitä valmistava telakka. Risteilyalusten kysynnän kasvamisen myötä telakalla on käynnistetty satoja kehitysprojekteja toiminnan tehostamiseksi. Diplomityö tehtiin yhdestä näistä kehitysprojekteista, joka liittyi suunnitteluosaston prosessien uudistamiseen. Diplomityö toteutettiin toimintatutkimuksena eli tutkijan ja kehitettävän osaston aktiivisella yhteistyöllä. Kehittämiseen oli palkattu lisäksi kaksi lean-asiantuntijaa, joiden osaamista hyödynnettiin tutkimuksessa.
Kehitettävä osasto tai tarkemmin kansivarustelusuunnitteluosasto on pienin telakan kuudesta suunnitteluosastosta ja työllistää 16 henkilöä. Osaston tehtävä on suunnitella laivan suurimmat järjestelmät ja tuottaa niistä perussuunnitteluaineistoa. Kansivarustelusuunnitteluprosessi sijoittuu laivanrakennusprosessin alkupäähän.
Kehitystä lähdettiin viemään eteenpäin lean-menetelmin. Yksinkertaistettuna lean on jatkuvan parantamisen malli, jolla organisaatio pyrkii systemaattiseesti kehittämään sen toimintaa karsimalla odottelua ja turhia työvaiheita. Lean tähtää asiakastyytyväisyyden parantamiseen minimoimalla tarpeen tunnistamisen ja sen tyydyttämisen välistä aikaa. Kehitysprojektissa sovellettiin lean-työkaluna tunnettua arvovirtakuvausta. Arvovirtakuvaus on realistinen, yksityiskohtainen ja visuaalinen esitys prosessin vaiheista.
Kansivarustelusuunnittelun tärkeimpien prosessien nykytiloista muodostettiin arvovir-takuvauksia. Kuvauksista tunnistettiin arvoa tuottamattomia vaiheita ja muita kehitystä kaipaavia asioita. Eniten kehityskohteita sisältäneestä prosessista muodostettiin tämän jälkeen tahtotilaa esittävä arvovirtakuvaus. Tahtotila muodostettiin karsimalla nykytilan arvovirtakuvauksesta arvoa tuottamattomia vaiheita. Tahtotilaan myös lisättiin uusia arvoa tuottavia vaiheita.
Prosessin tahtotilasta tuli nykytilan arvovirtakuvausta lyhyempi ja yksinkertaisempi. Sen arvioitu läpimenoaika esimerkiksi lyheni 15–24 % ja arvoa tuottamattomien vaiheiden osuus laski 4,5–6,3 %. Tahtotilan käytännön kokeileminen on kuitenkin vielä kesken, joten tuloksia ei voida pitää täysin luotettavina.
Kehitettävä osasto tai tarkemmin kansivarustelusuunnitteluosasto on pienin telakan kuudesta suunnitteluosastosta ja työllistää 16 henkilöä. Osaston tehtävä on suunnitella laivan suurimmat järjestelmät ja tuottaa niistä perussuunnitteluaineistoa. Kansivarustelusuunnitteluprosessi sijoittuu laivanrakennusprosessin alkupäähän.
Kehitystä lähdettiin viemään eteenpäin lean-menetelmin. Yksinkertaistettuna lean on jatkuvan parantamisen malli, jolla organisaatio pyrkii systemaattiseesti kehittämään sen toimintaa karsimalla odottelua ja turhia työvaiheita. Lean tähtää asiakastyytyväisyyden parantamiseen minimoimalla tarpeen tunnistamisen ja sen tyydyttämisen välistä aikaa. Kehitysprojektissa sovellettiin lean-työkaluna tunnettua arvovirtakuvausta. Arvovirtakuvaus on realistinen, yksityiskohtainen ja visuaalinen esitys prosessin vaiheista.
Kansivarustelusuunnittelun tärkeimpien prosessien nykytiloista muodostettiin arvovir-takuvauksia. Kuvauksista tunnistettiin arvoa tuottamattomia vaiheita ja muita kehitystä kaipaavia asioita. Eniten kehityskohteita sisältäneestä prosessista muodostettiin tämän jälkeen tahtotilaa esittävä arvovirtakuvaus. Tahtotila muodostettiin karsimalla nykytilan arvovirtakuvauksesta arvoa tuottamattomia vaiheita. Tahtotilaan myös lisättiin uusia arvoa tuottavia vaiheita.
Prosessin tahtotilasta tuli nykytilan arvovirtakuvausta lyhyempi ja yksinkertaisempi. Sen arvioitu läpimenoaika esimerkiksi lyheni 15–24 % ja arvoa tuottamattomien vaiheiden osuus laski 4,5–6,3 %. Tahtotilan käytännön kokeileminen on kuitenkin vielä kesken, joten tuloksia ei voida pitää täysin luotettavina.