Rauman maauimalan konseptuaalinen korjaussuunnitelma
Käpynen, Henri (2018)
2018
Arkkitehtuuri
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201801101064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201801101064
Tiivistelmä
Diplomityö Rauman maauimalan konseptuaalinen korjaussuunnitelma esittelee uudenlaisen lähestymistavan Suomen oloissa vähän kummallisen rakennustyypin - maauimalan - korjaamiseen ja uudelleen käyttöönottoon. Rauman maauimalan on suunnitellut oman aikansa arkkitehtikentän nouseva kyky Ilmari Niemeläinen ja se valmistui vuonna 1955. 90-luvulta lähtien rapistuva maauimala on paininut erinäisten ongelmien kanssa. Ainoastaan kiireisimmät paikkaukset ovat pitäneet uimalan käynnissä. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri ei ole juuri muuttunut sitten 50-luvun. Maauimalan korjaaminen on ollut kuuma puheenaihe kaupungissa jo pitkään. Lopulta kesällä 2016 maauimala päätettiin poistaa käytöstä.
Maauimalalla on paitsi merkittävä kulttuurihistoriallinen rooli kaupunkilaisten mielissä, mutta se on myös Otanlahden ranta-alueen kesäinen tapaamispaikka. Maauimala sijaitsee Fåfängan niemessä meren rannalla ja sillä on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä rooli kaupunkilaisten kesässä. Raumalla on ollut kylpylöitä jo 1800-luvulta lähtien, mutta vasta sotien jälkeen alue nousi kannatusta saaneen kansanpuistosuunnitelman myötä merkittäväksi vapaa-ajanviettopaikaksi. Kansapuistosuunnitelman saatua hyväksynnän, laitettiin alulle alueen kannalta kaksi merkittävää projektia: tanssilava ja maauimala. Alueesta tuli menestys.
Jo vuosikymmenten ajan saaristoon suuntautuvat veneretket ja maauimalassa polkiminen ovat olleet suosittuja vapaa-ajan viettotapoja raumalaisille.
Suunnitelma esitellään työssä kokonaisuutena, jossa yhdistyvät alueen historia, paikan analyysi, oma pohdinta, sekä itse suunnitelma. Diplomityö on konseptuaalinen korjaussuunnitelma, jossa vanhaan maauimalaan sijoitetaan uusi akryyliallas. Uuden altaan myötävaikutuksesta maauimala muutetaan kulttuuri-infrastruktuuriksi, joka tukee alueen nykyisiä ja tulevia toimintoja.
Valetusta akryylistä valmistettava allas toimii suunnitelmassa arkkitehtonisena objektina, joka muodostaa monikäyttöisen sisätilan. Tilan tekee mahdolliseksi uuden altaan kahteen suuntaan kaartuva geometria. Sisätila mahdollistaa maauimalan ympärivuotisen käytön ja rakenteen hyödyntämisen erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Sisätilaa voidaan tarpeen tullen lämmittää altaan vedellä. 50-luvun maauimala ja läpinäkyvä akryylinen allas muodostavat uudenlaisen arkkitehtonisen kokonaisuuden. Suunnitelmassa kahdesta eri aikakaudesta ammentavat rakenteet kohtaavat ja keskustelevat muodostaen uudenlaisen rakennustyypin Rauman Fåfängaan. Suunnitelman tavoitteena on luoda ja artikuloida uudenlaista arkkitehtuuria nykypäivän ihmiskollektiiville.
Maauimalalla on paitsi merkittävä kulttuurihistoriallinen rooli kaupunkilaisten mielissä, mutta se on myös Otanlahden ranta-alueen kesäinen tapaamispaikka. Maauimala sijaitsee Fåfängan niemessä meren rannalla ja sillä on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä rooli kaupunkilaisten kesässä. Raumalla on ollut kylpylöitä jo 1800-luvulta lähtien, mutta vasta sotien jälkeen alue nousi kannatusta saaneen kansanpuistosuunnitelman myötä merkittäväksi vapaa-ajanviettopaikaksi. Kansapuistosuunnitelman saatua hyväksynnän, laitettiin alulle alueen kannalta kaksi merkittävää projektia: tanssilava ja maauimala. Alueesta tuli menestys.
Jo vuosikymmenten ajan saaristoon suuntautuvat veneretket ja maauimalassa polkiminen ovat olleet suosittuja vapaa-ajan viettotapoja raumalaisille.
Suunnitelma esitellään työssä kokonaisuutena, jossa yhdistyvät alueen historia, paikan analyysi, oma pohdinta, sekä itse suunnitelma. Diplomityö on konseptuaalinen korjaussuunnitelma, jossa vanhaan maauimalaan sijoitetaan uusi akryyliallas. Uuden altaan myötävaikutuksesta maauimala muutetaan kulttuuri-infrastruktuuriksi, joka tukee alueen nykyisiä ja tulevia toimintoja.
Valetusta akryylistä valmistettava allas toimii suunnitelmassa arkkitehtonisena objektina, joka muodostaa monikäyttöisen sisätilan. Tilan tekee mahdolliseksi uuden altaan kahteen suuntaan kaartuva geometria. Sisätila mahdollistaa maauimalan ympärivuotisen käytön ja rakenteen hyödyntämisen erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Sisätilaa voidaan tarpeen tullen lämmittää altaan vedellä. 50-luvun maauimala ja läpinäkyvä akryylinen allas muodostavat uudenlaisen arkkitehtonisen kokonaisuuden. Suunnitelmassa kahdesta eri aikakaudesta ammentavat rakenteet kohtaavat ja keskustelevat muodostaen uudenlaisen rakennustyypin Rauman Fåfängaan. Suunnitelman tavoitteena on luoda ja artikuloida uudenlaista arkkitehtuuria nykypäivän ihmiskollektiiville.