Tehokkaat projektinhallintatavat julkisissa rakennusprojekteissa
Forss, Arttu (2018)
2018
Industrial Engineering and Management
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-01-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201712212471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201712212471
Tiivistelmä
Rakennusalan tuottavuus ei ole parantunut viimeisten vuosikymmenten aikana lähes ollenkaan. Yhtenä syynä matalaan tuottavuuden kasvuun pidetään heikkoa projektinhallintaa, jonka seurauksena rakennusprojektit myöhästyvät ja menevät yli budjetin. Rakennusalan lailla julkista sektoria pidetään yleisesti tehottomana.
Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia, kuinka julkisissa rakennusprojekteissa hallitaan aikataulua, kustannuksia ja näihin liittyviä riskejä. Tavoitteena oli tunnistaa, mitkä toimenpiteet ja päätökset mahdollistavat rakennusprojektien toteuttamisen suunnitellun aikataulun ja budjetin mukaisesti. Tämä tutkimus suoritettiin laadullisena monitapaustutkimuksena, jonka kohteena olivat Tampereen Rantatunneli, Helsinki-Vantaan lentokentän non-Schengen terminaalin laajennus ja asematason uudistus sekä Sompasaaren -rakennushanke osa 1. Tutkimuksen empiirisessä osiossa haastateltiin henkilöitä kohdeprojektien tilaajan, suunnittelun ja urakoitsijan puolelta. Tavoitteena oli tutustua hankkeisiin monesta eri näkökulmasta.
Tutkimuksessa tunnistettiin, että käytettävät projektinhallintamenetelmät poikkeavat toisistaan huomattavasti rakennusprojektien välillä. Tutkimuksen kohteista kahdessa laajemmassa hankkeessa rakennusprojektien aikataulun, kustannusten ja riskien suunnitteluun sekä hallintaan käytettiin huomattavasti enemmän resursseja. Tutkimuksessa havaitaan myös, että rakennushankkeesta riippumatta lisä- ja muutostöillä on selkeästi suurin yksittäinen vaikutus projektien onnistumiseen alkuperäisen aikataulun ja budjetin mukaisesti. Muita selkeästi rakennusprojekteissa toistuvia riskejä olivat byrokratia, resurssipula, aliurakoitsijoiden toiminta ja logistiikka.
Tutkimuksessa tehtyjen haastatteluiden perusteella tunnistettiin kahdeksan toimenpidettä ja päätöstä, joihin pitäisi panostaa rakennusprojektin onnistumiseksi. Nämä olivat esisuunnittelu, toteutusmuodon valinta, palveluntuottajien valinta, työnositus ja -vaiheistus, riskien ja mahdollisuuksien hallinta, aikataulun ja kustannusten säännöllinen seuranta, muutosten hallinta ja kommunikointi.
Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia, kuinka julkisissa rakennusprojekteissa hallitaan aikataulua, kustannuksia ja näihin liittyviä riskejä. Tavoitteena oli tunnistaa, mitkä toimenpiteet ja päätökset mahdollistavat rakennusprojektien toteuttamisen suunnitellun aikataulun ja budjetin mukaisesti. Tämä tutkimus suoritettiin laadullisena monitapaustutkimuksena, jonka kohteena olivat Tampereen Rantatunneli, Helsinki-Vantaan lentokentän non-Schengen terminaalin laajennus ja asematason uudistus sekä Sompasaaren -rakennushanke osa 1. Tutkimuksen empiirisessä osiossa haastateltiin henkilöitä kohdeprojektien tilaajan, suunnittelun ja urakoitsijan puolelta. Tavoitteena oli tutustua hankkeisiin monesta eri näkökulmasta.
Tutkimuksessa tunnistettiin, että käytettävät projektinhallintamenetelmät poikkeavat toisistaan huomattavasti rakennusprojektien välillä. Tutkimuksen kohteista kahdessa laajemmassa hankkeessa rakennusprojektien aikataulun, kustannusten ja riskien suunnitteluun sekä hallintaan käytettiin huomattavasti enemmän resursseja. Tutkimuksessa havaitaan myös, että rakennushankkeesta riippumatta lisä- ja muutostöillä on selkeästi suurin yksittäinen vaikutus projektien onnistumiseen alkuperäisen aikataulun ja budjetin mukaisesti. Muita selkeästi rakennusprojekteissa toistuvia riskejä olivat byrokratia, resurssipula, aliurakoitsijoiden toiminta ja logistiikka.
Tutkimuksessa tehtyjen haastatteluiden perusteella tunnistettiin kahdeksan toimenpidettä ja päätöstä, joihin pitäisi panostaa rakennusprojektin onnistumiseksi. Nämä olivat esisuunnittelu, toteutusmuodon valinta, palveluntuottajien valinta, työnositus ja -vaiheistus, riskien ja mahdollisuuksien hallinta, aikataulun ja kustannusten säännöllinen seuranta, muutosten hallinta ja kommunikointi.