VR Track koneliiketoimen suorituskykymittaristo – strategia ja sidosryhmät kehityksen kulmakivinä
Pöyhönen, Saku (2018)
Pöyhönen, Saku
2018
Tuotantotalous
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-01-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201712152371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201712152371
Tiivistelmä
Operatiivisen mittariston puute ja sitä kautta operatiivisen tehokkuuden arvioiminen on ollut VR Track Oy:n koneliiketoimintayksikössä haasteellista. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan uuden tietojärjestelmän käyttöönotolla. Uusi järjestelmä mahdollistaa datan keräämisen koneiden työskentelystä entistä paremmin. Samalla, kun alettiin luoda operatiivisia mittareita, havaittiin myös puutteita strategian jalkauttamisessa organisaa-tiossa alaspäin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa koneliiketoiminnalle uusi strategialähtöinen mittaristo, joka huomioisi liiketoiminnan aseman enimmäkseen sisäisenä palveluntuottajana. Työn tutkimuskysymyksiä olivat löytää koneliiketoiminnan tärkeimmät strategiset teemat sekä kriittiset menestystekijät koko yrityksen menestymisen kannalta sekä löytää näille menestystekijöille sellaiset suorituskykymittarit, jotka ohjaisivat liiketoimintayksikköä parhaiten kohti näitä strategisia päämääriä.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelututkimuksen avulla. Kirjallisuusosiossa perehdyttiin suorituskyvyn mittaamisen teoriaan, erilaisiin mittaristomalleihin sekä hyvän mittariston ominaisuuksiin. Haastatteluosiossa haastateltiin yhteensä 19 henkilöä, jotka edustivat liiketoiminnan toimihenkilöitä, sisäisten asiakkaiden edustajia sekä koneliiketoiminnan henkilöstöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidusti. Haastattelut litteroitiin, teemoiteltiin ja tyypiteltiin. Haastattelutulokset huomioitiin strategiakarttaa ja mittaristoa rakennettaessa.
Työn lopputuloksena on esitetty malli koneliiketoiminnan strategiakartaksi sekä uudeksi suorituskykymittaristoksi. Molemmissa tarkastellaan liiketoimintaa neljästä eri näkökulmasta; taloudellisesta, asiakkaan, operatiivisesta sekä oppimisen näkökulmasta. Strategiakartan avulla voidaan viestiä strategiaa organisaatiossa alaspäin tehokkaasti, koska se esittelee koneliiketoiminnalle yrityksen strategiset tavoitteet helposti ymmärrettävässä muodossa. Uusi mittaristo suunniteltiin siten, että se huomioi liiketoiminnan sidosryhmät kattavasti, pitäen kuitenkin tasapainon mittaamisen näkökulmien välillä sopivana. Mittariston avulla voidaan tietyiltä osin myös ennustaa liiketoiminnan tulevaa menestystä.
Tutkimus osoitti, että mittariston kehittämisprojektin onnistuminen on sidoksissa projektiin osallistuneiden henkilöiden riittävästä määrästä. Haastattelututkimuksen avulla päästiin käsiksi monimuotoisiin ongelmakohtiin eri organisaatiotasoilla. Myös mittariston rakentaminen pitäisi toteuttaa työpajoissa, jotta yhden henkilön subjektiiviset näkemykset eivät vaikuttaisi liikaa lopputuloksiin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa koneliiketoiminnalle uusi strategialähtöinen mittaristo, joka huomioisi liiketoiminnan aseman enimmäkseen sisäisenä palveluntuottajana. Työn tutkimuskysymyksiä olivat löytää koneliiketoiminnan tärkeimmät strategiset teemat sekä kriittiset menestystekijät koko yrityksen menestymisen kannalta sekä löytää näille menestystekijöille sellaiset suorituskykymittarit, jotka ohjaisivat liiketoimintayksikköä parhaiten kohti näitä strategisia päämääriä.
Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelututkimuksen avulla. Kirjallisuusosiossa perehdyttiin suorituskyvyn mittaamisen teoriaan, erilaisiin mittaristomalleihin sekä hyvän mittariston ominaisuuksiin. Haastatteluosiossa haastateltiin yhteensä 19 henkilöä, jotka edustivat liiketoiminnan toimihenkilöitä, sisäisten asiakkaiden edustajia sekä koneliiketoiminnan henkilöstöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidusti. Haastattelut litteroitiin, teemoiteltiin ja tyypiteltiin. Haastattelutulokset huomioitiin strategiakarttaa ja mittaristoa rakennettaessa.
Työn lopputuloksena on esitetty malli koneliiketoiminnan strategiakartaksi sekä uudeksi suorituskykymittaristoksi. Molemmissa tarkastellaan liiketoimintaa neljästä eri näkökulmasta; taloudellisesta, asiakkaan, operatiivisesta sekä oppimisen näkökulmasta. Strategiakartan avulla voidaan viestiä strategiaa organisaatiossa alaspäin tehokkaasti, koska se esittelee koneliiketoiminnalle yrityksen strategiset tavoitteet helposti ymmärrettävässä muodossa. Uusi mittaristo suunniteltiin siten, että se huomioi liiketoiminnan sidosryhmät kattavasti, pitäen kuitenkin tasapainon mittaamisen näkökulmien välillä sopivana. Mittariston avulla voidaan tietyiltä osin myös ennustaa liiketoiminnan tulevaa menestystä.
Tutkimus osoitti, että mittariston kehittämisprojektin onnistuminen on sidoksissa projektiin osallistuneiden henkilöiden riittävästä määrästä. Haastattelututkimuksen avulla päästiin käsiksi monimuotoisiin ongelmakohtiin eri organisaatiotasoilla. Myös mittariston rakentaminen pitäisi toteuttaa työpajoissa, jotta yhden henkilön subjektiiviset näkemykset eivät vaikuttaisi liikaa lopputuloksiin.