Laatutyökalut uuden tuotteen kehityksessä
Jakonen, Kasperi (2018)
Jakonen, Kasperi
2018
Tuotantotalous
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-01-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201712122330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201712122330
Tiivistelmä
Tuotteiden elinkaarten lyhenemisen myötä uusien tuotteiden kehityksestä on tullut yrityksille strategisesti välttämätöntä. Laatutyökalujen soveltamisella uusien tuotteiden kehitysprosessissa on aikaisemmassa tutkimuksessa tunnistettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Tässä kandidaatintyössä tunnistettiin kirjallisuudessa yleisimmin esiintyviä sekä yritysten yleisimmin hyödyntämiä korkeamman tason uuden tuotteen kehityksen laatutyökaluja. Työssä tunnistettiin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat uuden tuotteen kehityksen laatutyökalujen omaksumiseen yrityksissä.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena tarkastellen aikaisempia tutkimuksia uuden tuotteen kehityksen laatutyökalujen soveltamisesta yrityksissä. Työssä yhdisteltiin eri empiiristen tutkimusten tuloksia pyrkien tunnistamaan yleisimmin käytettyjä laatutyökaluja sekä niiden omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työssä keskityttiin pääsääntöisesti käyttämään laadukkaita 2000-luvun tieteellisiä artikkeleita, jotka esiintyvät myös monissa muissa alan tutkimuksissa.
Työn keskeisenä tuloksena tunnistettiin, että tieteellisissä tutkimuksissa yleisimmin käsiteltävät uuden tuotteen kehityksen laatutyökalut erosivat yritysten yleisimmin käyttämistä työkaluista. Tutkimuksissa yleisimmin esiintyviksi uuden tuotteen kehityksen laatutyökaluiksi työssä tunnistettiin quality function deployment (QFD), failure mode and effect analysis (FMEA) ja value analysis (VA). Näillä työkaluilla on tutkimuksissa kuitenkin tunnistettu olevan rajoitteita ja haasteita, minkä vuoksi niiden käytännön soveltaminen yrityksissä on ollut suhteellisen vähäistä. Työssä tunnistettiin, että yritykset pitivät esimerkiksi QFD:a hyvin vaikeakäyttöisenä laatutyökaluna sen monimutkaisuuden ja aikaa vaativan koulutuksen takia.
Työssä ei kuitenkaan pystytty yksiselitteisesti tunnistamaan yritysten yleisimmin hyödyntämiä laatutyökaluja, sillä ne vaihtelivat eri empiiristen tutkimusten välillä. Laatutyökalujen omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin työssä lukuisia. Havaittiin, että laatutyökalujen omaksumiseen yrityksissä vaikuttivat lähinnä työkaluilla saavutettavat aineelliset hyödyt, huolimatta niiden tuomista merkittävistä aineettomista hyödyistä. As product life cycles are getting all the time shorter, new product development has become a strategic necessity for companies. Previous studies have proven that there are significant positive influences when utilizing quality tools in the new product development process. This bachelor’s thesis focused on recognising the most common new product development quality tools both noted in the literature and used by companies. The other objective of this thesis was to recognize factors that have an influence on adoption of these tools.
This thesis was performed as a literature review to the previous studies examining the application of quality tools in companies’ new product development processes. The findings in the previous studies were combined to find general understanding of the most commonly used new product development quality tools and factors relating to their adoption. In this thesis the focus was to use high-quality scientific literature from the 21st century that are considered also in the other studies of the field.
As a main finding of the thesis it was discovered that the most common new product development quality tools in scientific studies differed from the most commonly used tools in companies. The most common new product development quality tools mentioned by studies were quality function deployment (QFD), failure mode and effect analysis (FMEA) and value analysis (VA). However, studies have found that these tools have some limitations and challenges and therefore the practical application of the tools in companies has been relatively low. For example, the thesis identified that companies have found QFD very difficult-to-use quality tool because of its complexity and time-consuming training.
The thesis was not able to clearly identify the most widely used quality tools in companies, as they varied between different empirical studies. Numerous factors were identified that influences to the adoption of quality tools. It was discovered that the adoption of quality tools at companies was mainly influenced by the tangible benefits of tools, despite their many significant intangible benefits.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena tarkastellen aikaisempia tutkimuksia uuden tuotteen kehityksen laatutyökalujen soveltamisesta yrityksissä. Työssä yhdisteltiin eri empiiristen tutkimusten tuloksia pyrkien tunnistamaan yleisimmin käytettyjä laatutyökaluja sekä niiden omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työssä keskityttiin pääsääntöisesti käyttämään laadukkaita 2000-luvun tieteellisiä artikkeleita, jotka esiintyvät myös monissa muissa alan tutkimuksissa.
Työn keskeisenä tuloksena tunnistettiin, että tieteellisissä tutkimuksissa yleisimmin käsiteltävät uuden tuotteen kehityksen laatutyökalut erosivat yritysten yleisimmin käyttämistä työkaluista. Tutkimuksissa yleisimmin esiintyviksi uuden tuotteen kehityksen laatutyökaluiksi työssä tunnistettiin quality function deployment (QFD), failure mode and effect analysis (FMEA) ja value analysis (VA). Näillä työkaluilla on tutkimuksissa kuitenkin tunnistettu olevan rajoitteita ja haasteita, minkä vuoksi niiden käytännön soveltaminen yrityksissä on ollut suhteellisen vähäistä. Työssä tunnistettiin, että yritykset pitivät esimerkiksi QFD:a hyvin vaikeakäyttöisenä laatutyökaluna sen monimutkaisuuden ja aikaa vaativan koulutuksen takia.
Työssä ei kuitenkaan pystytty yksiselitteisesti tunnistamaan yritysten yleisimmin hyödyntämiä laatutyökaluja, sillä ne vaihtelivat eri empiiristen tutkimusten välillä. Laatutyökalujen omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin työssä lukuisia. Havaittiin, että laatutyökalujen omaksumiseen yrityksissä vaikuttivat lähinnä työkaluilla saavutettavat aineelliset hyödyt, huolimatta niiden tuomista merkittävistä aineettomista hyödyistä.
This thesis was performed as a literature review to the previous studies examining the application of quality tools in companies’ new product development processes. The findings in the previous studies were combined to find general understanding of the most commonly used new product development quality tools and factors relating to their adoption. In this thesis the focus was to use high-quality scientific literature from the 21st century that are considered also in the other studies of the field.
As a main finding of the thesis it was discovered that the most common new product development quality tools in scientific studies differed from the most commonly used tools in companies. The most common new product development quality tools mentioned by studies were quality function deployment (QFD), failure mode and effect analysis (FMEA) and value analysis (VA). However, studies have found that these tools have some limitations and challenges and therefore the practical application of the tools in companies has been relatively low. For example, the thesis identified that companies have found QFD very difficult-to-use quality tool because of its complexity and time-consuming training.
The thesis was not able to clearly identify the most widely used quality tools in companies, as they varied between different empirical studies. Numerous factors were identified that influences to the adoption of quality tools. It was discovered that the adoption of quality tools at companies was mainly influenced by the tangible benefits of tools, despite their many significant intangible benefits.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]