Puukerrostalojen lämpötila- ja kosteusolosuhteiden mittaukset työmaavaiheessa
Musakka, Sami (2017)
2017
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201711292283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201711292283
Tiivistelmä
Diplomityössä tutkimuskohteena oli puurunkoinen kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo Helsingin Jätkäsaaren Wood City -korttelissa. Puurungon kantavat seinät rakennettiin massiivista viilupuulevyistä (LVL) tasoelementteinä ja välipohja viilupuisista ripalaatoista. Kohde rakennettiin ilman sääsuojatelttaa, jollaista on käytetty ainakin puukerrostalokohteissa Suomessa. Rakennustapa ilman sääsuojaa altistaa puurakenteet sään aiheuttamalle rakennusaikaiselle kosteusrasitukselle. Lämmöneristeet puurunkoon asennettiin erillisissä julkisivuelementeissä vesikaton rakentamisen jälkeen.
Kohteeseen toteutettiin lämpötila- ja kosteusolosuhteiden rakennemittauksia, dokumentoitiin muiden mittausten tulokset ja menetelmät sekä arvioitiin mittaustuloksia. Rakennemittauksia kohdistettiin työmaalla tehtyjen kosteushavaintojen ja mittaustulosten seurannan perusteella. Kirjallisuudesta tarkasteltiin puun kosteuskäyttäytymistä, vaurioitumista ja kosteuspitoisuuden mittaamista. Mittauksen kannalta oleellista olivat puun tasapainokosteus eri lämpötiloissa ja vesihöyrynläpäisevyys. Kosteusvaurioitumisen osalta tarkasteltiin olosuhteiden raja-arvoja sekä homeenkasvun riskiä Suomalaisen homemallin avulla. Myös oleellisimmat puun kosteuspitoisuuden mittausmenetelmät ja niiden periaatteet on esitetty työssä.
Viilupuun (LVL) kosteuspitoisuuden porareikämittauksen toteutuksesta on esitetty diplomityön rakennemittauksissa käytetty menetelmä, johon on sovellettu betonin porareikämittaukseen tehtyä ohjekorttia. Työmaan laadunhallintaan kuuluvia olosuhde- ja näytepalamittausten tuloksia käsiteltiin työssä oleellisilta osin. Mittaustuloksia arvioitiin kosteusvaurion syntymisen näkökulmasta sekä tarkastelemalla lämpötila- ja vesihöyrypitoisuuseroja. Kosteuslisää tarkasteltiin ulko- ja sisäilman vesihöyrypitoisuuksien avulla. Säähavaintoja verrattiin paikallisen ilmaston vertailukauteen 30 vuoden ajanjaksolta.
Ilman kattavaa sääsuojaa rakennettaessa suunnittelussa huomiota tulee kiinnittää erityisesti puutuotteen sekä puulajin valintaan, riittävään suojaukseen kosteudelta ja detaljien kosteusriskeihin. Detaljeissa tärkeää on veden ohjautuminen pois rakenteista ja niiden kuivuminen. Työmaalla tulee pyrkiä vähentämään pitkäaikaista rakenteiden kosteusrasitusta esimerkiksi poistamalla lumi ja irtonainen vesi. Olosuhde- ja rakennemittausten riittävän kattavuuden varmistamiseksi on hyvä tehdä kartoittavia mittauksia kohteessa. Työmaalla jatkuvan olosuhdemittauksen kattavuudesta tulisi varmistua hetkellisillä mittauksilla eri huonetiloissa ja nurkkakohdissa.
Kohteeseen toteutettiin lämpötila- ja kosteusolosuhteiden rakennemittauksia, dokumentoitiin muiden mittausten tulokset ja menetelmät sekä arvioitiin mittaustuloksia. Rakennemittauksia kohdistettiin työmaalla tehtyjen kosteushavaintojen ja mittaustulosten seurannan perusteella. Kirjallisuudesta tarkasteltiin puun kosteuskäyttäytymistä, vaurioitumista ja kosteuspitoisuuden mittaamista. Mittauksen kannalta oleellista olivat puun tasapainokosteus eri lämpötiloissa ja vesihöyrynläpäisevyys. Kosteusvaurioitumisen osalta tarkasteltiin olosuhteiden raja-arvoja sekä homeenkasvun riskiä Suomalaisen homemallin avulla. Myös oleellisimmat puun kosteuspitoisuuden mittausmenetelmät ja niiden periaatteet on esitetty työssä.
Viilupuun (LVL) kosteuspitoisuuden porareikämittauksen toteutuksesta on esitetty diplomityön rakennemittauksissa käytetty menetelmä, johon on sovellettu betonin porareikämittaukseen tehtyä ohjekorttia. Työmaan laadunhallintaan kuuluvia olosuhde- ja näytepalamittausten tuloksia käsiteltiin työssä oleellisilta osin. Mittaustuloksia arvioitiin kosteusvaurion syntymisen näkökulmasta sekä tarkastelemalla lämpötila- ja vesihöyrypitoisuuseroja. Kosteuslisää tarkasteltiin ulko- ja sisäilman vesihöyrypitoisuuksien avulla. Säähavaintoja verrattiin paikallisen ilmaston vertailukauteen 30 vuoden ajanjaksolta.
Ilman kattavaa sääsuojaa rakennettaessa suunnittelussa huomiota tulee kiinnittää erityisesti puutuotteen sekä puulajin valintaan, riittävään suojaukseen kosteudelta ja detaljien kosteusriskeihin. Detaljeissa tärkeää on veden ohjautuminen pois rakenteista ja niiden kuivuminen. Työmaalla tulee pyrkiä vähentämään pitkäaikaista rakenteiden kosteusrasitusta esimerkiksi poistamalla lumi ja irtonainen vesi. Olosuhde- ja rakennemittausten riittävän kattavuuden varmistamiseksi on hyvä tehdä kartoittavia mittauksia kohteessa. Työmaalla jatkuvan olosuhdemittauksen kattavuudesta tulisi varmistua hetkellisillä mittauksilla eri huonetiloissa ja nurkkakohdissa.