DSL-6 -laitteen mittaustiedon ja liikenteen automaattisen mittaustiedon laatu sekä moottoripyörälaskentaverkon määrittely
Pihlajavaara, Olli (2017)
Pihlajavaara, Olli
2017
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201711232246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201711232246
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteina oli selvittää DSL-6 -liikennelaskentalaitteen mittaustiedon laatu, arvioida liikenteen automaattisen mittaustiedon laatua virhemääriin perustuen sekä määrittää moottoripyörien laskentaan soveltuva kiinteä laskentapisteverkko päätieverkolle. Työssä on lisäksi käsitelty Suomessa käytössä olevaa liikenteen automaattisten mittauspisteiden verkkoa: sen muodostamisen historiaa, nykytilaa, automaattisilla mittauspisteillä käytössä olevien laskentalaitteiden tekniikkaa ja taustalla toimivaa tietojärjestelmää.
DSL-6 -laskentalaitteen mittaustiedon laatua selvitettiin tekemällä videotarkasteluja liikenteen automaattisilla mittauspisteillä, joilla on jo asennettuna DSL-6 -laite. Videotarkastelujen perusteella pisteille laskettiin eri ajoneuvoluokkien havaitsemiseen pohjautuvat tunnusluvut, jotka kuvaavat laskentalaitteen mittaustiedon laatua. Näitä tietoja vertailtiin aikaisempiin DSL-laitteiden mittaustiedon laatutarkasteluihin. Tulosten perusteella uusi DSL-6 -laite havaitsi ajoneuvot kokonaisuudessaan hyvin, mutta ajoneuvoluokittelussa oli toivomisen varaa. Erityinen mielenkiinto tarkasteluissa liittyi DSL-6 -laitteen kykyyn havaita moottoripyöriä. Niistä laite havaitsi n. 50–80%, eräällä pisteellä alle 30%.
Liikenteen automaattisen mittaustiedon laatua arvioitiin virhemäärätarkasteluin. Tavoitteena oli selvittää, pitäisikö joillekin nykyisistä automaattisista laskentapisteistä vaihtaa virhemäärien perusteella laskentalaite. Tutkimusprojektin aluksi tarkoituksena oli ainoastaan laskea pistekohtaisia virheelliseksi merkittävien ajoneuvohavaintojen osuuksia, mutta tutkimuksen edetessä päätettiin tehdä tilastollisia analyysejä ongelman ymmärryksen syventämiseksi. Virhemääriin liittyen selvitettiin videotarkastelun avulla, mikä aiheuttaa ajoneuvohavaintojen virheelliseksi merkitsemistä ja vaikuttaako laskentalaitteen vaihto virhemääriin. Virhemääriin liittyen annettaan myös ehdotus korjattavista laskentapisteistä.
Moottoripyörien laskentaan soveltuvan kiinteän laskentapisteverkon muodostamiseksi käytiin läpi aihealueeseen liittyviä tutkimuksia. Selvityksen myötä kansainvälisistä tutkimuksista ei löytynyt tavoite- ja lähtötietoeroavaisuuksista johtuen tilanteeseen soveltuvaa verkon muodostamistapaa, joten ehdotus pohjautuu alkuperäisen liikenteen automaattisen mittauspisteverkon muodostamistapaan.
DSL-6 -laskentalaitteen mittaustiedon laatua selvitettiin tekemällä videotarkasteluja liikenteen automaattisilla mittauspisteillä, joilla on jo asennettuna DSL-6 -laite. Videotarkastelujen perusteella pisteille laskettiin eri ajoneuvoluokkien havaitsemiseen pohjautuvat tunnusluvut, jotka kuvaavat laskentalaitteen mittaustiedon laatua. Näitä tietoja vertailtiin aikaisempiin DSL-laitteiden mittaustiedon laatutarkasteluihin. Tulosten perusteella uusi DSL-6 -laite havaitsi ajoneuvot kokonaisuudessaan hyvin, mutta ajoneuvoluokittelussa oli toivomisen varaa. Erityinen mielenkiinto tarkasteluissa liittyi DSL-6 -laitteen kykyyn havaita moottoripyöriä. Niistä laite havaitsi n. 50–80%, eräällä pisteellä alle 30%.
Liikenteen automaattisen mittaustiedon laatua arvioitiin virhemäärätarkasteluin. Tavoitteena oli selvittää, pitäisikö joillekin nykyisistä automaattisista laskentapisteistä vaihtaa virhemäärien perusteella laskentalaite. Tutkimusprojektin aluksi tarkoituksena oli ainoastaan laskea pistekohtaisia virheelliseksi merkittävien ajoneuvohavaintojen osuuksia, mutta tutkimuksen edetessä päätettiin tehdä tilastollisia analyysejä ongelman ymmärryksen syventämiseksi. Virhemääriin liittyen selvitettiin videotarkastelun avulla, mikä aiheuttaa ajoneuvohavaintojen virheelliseksi merkitsemistä ja vaikuttaako laskentalaitteen vaihto virhemääriin. Virhemääriin liittyen annettaan myös ehdotus korjattavista laskentapisteistä.
Moottoripyörien laskentaan soveltuvan kiinteän laskentapisteverkon muodostamiseksi käytiin läpi aihealueeseen liittyviä tutkimuksia. Selvityksen myötä kansainvälisistä tutkimuksista ei löytynyt tavoite- ja lähtötietoeroavaisuuksista johtuen tilanteeseen soveltuvaa verkon muodostamistapaa, joten ehdotus pohjautuu alkuperäisen liikenteen automaattisen mittauspisteverkon muodostamistapaan.