Kaksikerroksisen rivitalon konseptisuunnittelu
Niskanen, Iida (2017)
2017
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201711152150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201711152150
Tiivistelmä
Lehto Asunnot Oy:lle on syntynyt tarve luoda uusi asuntokonsepti kaksikerroksisille rivitaloille. Konseptilla tarkoitetaan vakioitua mallia, jota noudatetaan kaikissa rakennettavissa kohteissa. Yritys on jo aiemmin rakentanut asuntokohteita, joiden pohjalta uutta konseptia luodaan. Osa ratkaisuista on todettu toimiviksi eikä niistä haluta luopua. Monia asioita on totuttu tekemään tavoilla, jotka eivät välttämättä ole taloudellisimpia tai toimivimpia vaihtoehtoja. Tämän vuoksi tutkitaan, mitkä ovat todellisuudessa kustannustehokkaimpia, rakenteellisesti toimivimpia sekä asukaslähtöisimpiä ratkaisuja.
Asuntotyyppejä on kolme. Ne ovat tehokkaita kolmioita ja neliöitä kahdessa kerroksessa. Asunnot suunnitellaan optimoiden kustannustehokkuutta, asumisen laatua sekä rakenteiden yksinkertaisuutta. Julkisivuille määritellään erilaisia parveke-, terassi- ja katosvaihtoehtoja.
Tutkimuksessa vertaillaan puu- ja betonirakenteita kantavan rungon rakennusmateriaalina taloudellisesti, toiminnallisesti sekä kestävän kehityksen kannalta. Vertailun tuloksena päädytään betonirunkoon. Betonirunko on kokonaisuudessaan kustannustehokkaampi ja elementtejä on mahdollista tehdä etukäteen varastoon, mikä nopeuttaa hankkeen läpivientiaikaa. Tutkimuksessa muodostetaan rivitalon rakennejärjestelmä, määritellään rakennetyypit sekä mitoitetaan betonirunkoinen rakennus. Tarkempaa tutkimusta tehdään rakennuksen mahdollisista jäykistysmenetelmistä. Jäykistävinä seininä käytetään julkisivuelementtejä, mutta mikäli se ei ole mahdollista, suunnitellaan vaihtoehto myös mastoseinäjäykistykselle.
Tärkeä osa konseptisuunnittelua on kustannusanalyysi. Määritellään kustannukset rakennusosittain sekä vaihtoehtoisille julkisivuratkaisuille. Lisäksi määritellään konseptin käytön rajaehdot sekä hankekohtaiset muunneltavuudet. Rivitalojen rakennusmassaa voidaan limittää, porrastaa tai runkosyvyyttä muuttaa rakennuspaikan vaatimusten mukaan.
Koska konseptia ei voida luoda yhdellä kerralla, pohditaan konseptin viemistä käytäntöön vaiheittain. Koska kustannustehokkuuteen pyritään rakenteiden yksinkertaisuudella ja tehokkuudella, jo ensimmäinen konseptin kohde voi olla kannattava. Konseptia voidaan jatkossa kehittää elementoimalla rakenteita ja talotekniikkaa sekä vakioimalla ratkaisuja. Konseptin tärkeä ominaisuus on kuitenkin rakennuspaikkakohtainen muunneltavuus, joka tulee säilyttää vakioinnista huolimatta.
Asuntotyyppejä on kolme. Ne ovat tehokkaita kolmioita ja neliöitä kahdessa kerroksessa. Asunnot suunnitellaan optimoiden kustannustehokkuutta, asumisen laatua sekä rakenteiden yksinkertaisuutta. Julkisivuille määritellään erilaisia parveke-, terassi- ja katosvaihtoehtoja.
Tutkimuksessa vertaillaan puu- ja betonirakenteita kantavan rungon rakennusmateriaalina taloudellisesti, toiminnallisesti sekä kestävän kehityksen kannalta. Vertailun tuloksena päädytään betonirunkoon. Betonirunko on kokonaisuudessaan kustannustehokkaampi ja elementtejä on mahdollista tehdä etukäteen varastoon, mikä nopeuttaa hankkeen läpivientiaikaa. Tutkimuksessa muodostetaan rivitalon rakennejärjestelmä, määritellään rakennetyypit sekä mitoitetaan betonirunkoinen rakennus. Tarkempaa tutkimusta tehdään rakennuksen mahdollisista jäykistysmenetelmistä. Jäykistävinä seininä käytetään julkisivuelementtejä, mutta mikäli se ei ole mahdollista, suunnitellaan vaihtoehto myös mastoseinäjäykistykselle.
Tärkeä osa konseptisuunnittelua on kustannusanalyysi. Määritellään kustannukset rakennusosittain sekä vaihtoehtoisille julkisivuratkaisuille. Lisäksi määritellään konseptin käytön rajaehdot sekä hankekohtaiset muunneltavuudet. Rivitalojen rakennusmassaa voidaan limittää, porrastaa tai runkosyvyyttä muuttaa rakennuspaikan vaatimusten mukaan.
Koska konseptia ei voida luoda yhdellä kerralla, pohditaan konseptin viemistä käytäntöön vaiheittain. Koska kustannustehokkuuteen pyritään rakenteiden yksinkertaisuudella ja tehokkuudella, jo ensimmäinen konseptin kohde voi olla kannattava. Konseptia voidaan jatkossa kehittää elementoimalla rakenteita ja talotekniikkaa sekä vakioimalla ratkaisuja. Konseptin tärkeä ominaisuus on kuitenkin rakennuspaikkakohtainen muunneltavuus, joka tulee säilyttää vakioinnista huolimatta.