Terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmän uusimiseen vaikuttavat tekijät
Mäkitalo, Janne (2017)
Mäkitalo, Janne
2017
Tietojohtaminen
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201711132133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201711132133
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät ovat tärkeitä huomioida terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmän uusimisessa. Lisäksi tutkitaan, millaiset ohjelmistokehityksen käytännöt ovat hyödyllisiä järjestelmän uusimisen kannalta. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Teoreettinen osuus on kirjallisuuskatsaus, jossa tutustutaan ohjelmistokehitykseen ja tietojärjestelmien uusimiseen liittyvään käsitteistöön ja menetelmiin. Empiirisessä osuudessa esitellään työssä toteutetun haastattelututkimuksen tulokset.
Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin useita tekijöitä, jotka ovat tärkeitä järjestelmän uusimisen kannalta. Ensinnäkin järjestelmän uusimista on hyvä tarkastella kompleksisena prosessina, johon vaikuttaa useita eri muuttujia. Järjestelmän ja organisaation tavoitteiden yhteensovittaminen on jatkuva sopeutumisen ja muutoksen prosessi. Uusimista ei siis kannata mieltää ainoastaan lineaariseksi projektiksi, joka on alku ja loppupiste.
Järjestelmän uusimisella voidaan saavuttaa hyötyjä operatiivisella, hallinnollisella, strategisella, infrastruktuurillisella ja organisaatiota koskevalla tasolla. On myös tärkeää tiedostaa, että järjestelmän uusimiseen liittyy lukuisia haasteita ja riskejä. Haasteisiin lukeutuvat esimerkiksi kokonaisuuden hahmottaminen, määrittelyt sekä aikataulutus. Riskejä ovat muun muassa aikataulun pettäminen, kustannusten hallitsematon kasvu ja määrittelyn puutteet. Muilla riskeillä on yleisesti vaarana kumuloitua aikataulu ja kustannusriskeiksi. Järjestelmän uusimisen menestystekijöiksi tunnistettiin muun muassa osaaminen, resursointi ja ylimmän johdon tuki.
Ohjelmistokehityksen käytännöistä ketterien menetelmien käyttö ja monitoimittajamallin soveltaminen todettiin toiminnanohjausjärjestelmän uusimisen kannalta hyödyllisiksi. Ketterät menetelmät mahdollistavat toiminnan kompleksisessa ja turbulentissa ympäristössä. Monitoimittajamallin hyödyntäminen taas on hyvä tapa rakentaa verkosto, jolla voidaan hankkia osaamista ja luoda lisäarvoa. Monitoimittajamallin toteuttamiseen esitellään muutamia malleja, joilla kullakin on omat keskeiset piirteensä.
Toiminnanohjausjärjestelmän uusiminen on hyvin monimutkainen prosessi, ja tutkimuksen tulokset tarjoavat väylän sen tarkasteluun, ymmärtämiseen ja hallintaan. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös terveydenhuollon kontekstin ulkopuolella.
Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin useita tekijöitä, jotka ovat tärkeitä järjestelmän uusimisen kannalta. Ensinnäkin järjestelmän uusimista on hyvä tarkastella kompleksisena prosessina, johon vaikuttaa useita eri muuttujia. Järjestelmän ja organisaation tavoitteiden yhteensovittaminen on jatkuva sopeutumisen ja muutoksen prosessi. Uusimista ei siis kannata mieltää ainoastaan lineaariseksi projektiksi, joka on alku ja loppupiste.
Järjestelmän uusimisella voidaan saavuttaa hyötyjä operatiivisella, hallinnollisella, strategisella, infrastruktuurillisella ja organisaatiota koskevalla tasolla. On myös tärkeää tiedostaa, että järjestelmän uusimiseen liittyy lukuisia haasteita ja riskejä. Haasteisiin lukeutuvat esimerkiksi kokonaisuuden hahmottaminen, määrittelyt sekä aikataulutus. Riskejä ovat muun muassa aikataulun pettäminen, kustannusten hallitsematon kasvu ja määrittelyn puutteet. Muilla riskeillä on yleisesti vaarana kumuloitua aikataulu ja kustannusriskeiksi. Järjestelmän uusimisen menestystekijöiksi tunnistettiin muun muassa osaaminen, resursointi ja ylimmän johdon tuki.
Ohjelmistokehityksen käytännöistä ketterien menetelmien käyttö ja monitoimittajamallin soveltaminen todettiin toiminnanohjausjärjestelmän uusimisen kannalta hyödyllisiksi. Ketterät menetelmät mahdollistavat toiminnan kompleksisessa ja turbulentissa ympäristössä. Monitoimittajamallin hyödyntäminen taas on hyvä tapa rakentaa verkosto, jolla voidaan hankkia osaamista ja luoda lisäarvoa. Monitoimittajamallin toteuttamiseen esitellään muutamia malleja, joilla kullakin on omat keskeiset piirteensä.
Toiminnanohjausjärjestelmän uusiminen on hyvin monimutkainen prosessi, ja tutkimuksen tulokset tarjoavat väylän sen tarkasteluun, ymmärtämiseen ja hallintaan. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös terveydenhuollon kontekstin ulkopuolella.