Teräsprofiilisen ovirakenteen lämmöneristävyys
Kontkanen, Tero (2017)
Kontkanen, Tero
2017
Sähkötekniikka
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201710182032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201710182032
Tiivistelmä
Nykyiset ratkaisut ulko-ovien lämmöneristykseen eivät ole hyviä ja tehokkaita. Yleisin ratkaisu on käyttää villaa uritetun teräsprofiilin sisällä, mutta urituksen läpi pääsee kosteutta, jolloin lämmöneristävyys menetetään. Tiukkenevat standardit johtavat siihen, että villaprofiililla ei päästä vaadittuun lämmöneristykseen, joten parempia ratkaisuja tarvitaan. Uusin ratkaisu on kotelorakenteinen profiili, mutta profiili on iso ja vaatii työstöä, jolloin profiili maksaa paljon. Markkinoille tarvitaan lämmöneristyksiltään erinomainen, kilpailukykyinen- ja kustannustehokasratkaisu.
Työssä analysoitiin kahta erilaista ratkaisuvaihtoehtoa. Ratkaisuvaihtoehdoissa oli kummassakin tiivisteurallinen T-oviprofiili ja tiivisteurallinen L-karmiprofiili. Tueksi esitettiin teoriaa lämmönsiirtymisestä, lämpöyhtälöstä sekä laskentaohjelmien käyttämästä elementtimenetelmästä.
Profiileissa käytettyjen eristemateriaalien täytyy kestää hetkellisesti jauhemaalauksessa noin 200 asteen lämpötila. Oviprofiilin ratkaisuun vaikutti lisäksi se, että profiilin sisään täytyy jäädä ilma-aukko, johon voidaan asentaa lukkorunko ja jossa voidaan kuljettaa sähköjohtoja. Karmiprofiilin ratkaisussa täytyi ottaa lisäksi huomioon, että profiilin sisään täytyy jäädä tilaa mahdolliselle lukitussalvalle.
Kummallekin ratkaisuvaihtoehdolle tehtiin laskenta-analyysi EN-standardien asettamien ehtojen sekä itse asettamien reunaehtojen mukaisesti. Teräsprofiilit joudutaan urittamaan, ja, uritus täytyy ottaa huomioon tehollisella lämmönjohtavuudella, minkä vuoksi täytyi tehdä oma laskenta. EN-standardeissa on oma laskentakaavansa ilma-aukkojen teholliselle lämmönjohtavuudelle.
Tulokseksi saatiin U-arvot oviprofiilille, karmiprofiilille ja näiden pohjalta voitiin laskea koko oven U-arvo. Työssä tehtiin päätös, kumpaa ratkaisuvaihtoehtoa lähdetään viemään eteenpäin. Tälle ratkaisuvaihtoehdolle tehtiin herkkyysanalyysejä koskien uritusta, eristemateriaalin lämmönjohtavuusarvoa sekä reunaehtoja.
Työssä analysoitiin kahta erilaista ratkaisuvaihtoehtoa. Ratkaisuvaihtoehdoissa oli kummassakin tiivisteurallinen T-oviprofiili ja tiivisteurallinen L-karmiprofiili. Tueksi esitettiin teoriaa lämmönsiirtymisestä, lämpöyhtälöstä sekä laskentaohjelmien käyttämästä elementtimenetelmästä.
Profiileissa käytettyjen eristemateriaalien täytyy kestää hetkellisesti jauhemaalauksessa noin 200 asteen lämpötila. Oviprofiilin ratkaisuun vaikutti lisäksi se, että profiilin sisään täytyy jäädä ilma-aukko, johon voidaan asentaa lukkorunko ja jossa voidaan kuljettaa sähköjohtoja. Karmiprofiilin ratkaisussa täytyi ottaa lisäksi huomioon, että profiilin sisään täytyy jäädä tilaa mahdolliselle lukitussalvalle.
Kummallekin ratkaisuvaihtoehdolle tehtiin laskenta-analyysi EN-standardien asettamien ehtojen sekä itse asettamien reunaehtojen mukaisesti. Teräsprofiilit joudutaan urittamaan, ja, uritus täytyy ottaa huomioon tehollisella lämmönjohtavuudella, minkä vuoksi täytyi tehdä oma laskenta. EN-standardeissa on oma laskentakaavansa ilma-aukkojen teholliselle lämmönjohtavuudelle.
Tulokseksi saatiin U-arvot oviprofiilille, karmiprofiilille ja näiden pohjalta voitiin laskea koko oven U-arvo. Työssä tehtiin päätös, kumpaa ratkaisuvaihtoehtoa lähdetään viemään eteenpäin. Tälle ratkaisuvaihtoehdolle tehtiin herkkyysanalyysejä koskien uritusta, eristemateriaalin lämmönjohtavuusarvoa sekä reunaehtoja.