Tällaista tuli tällä rahalla – Kaupunkiliikenteen järjestämistavan vaikutus palvelutasoon
Palonen, Tuomas (2017)
Palonen, Tuomas
2017
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-11-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201710041984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201710041984
Tiivistelmä
Kaupungit houkuttelevat enenevissä määrin lisää asukkaita, minkä seurauksena on tarve järjestää liikenne mahdollisimman toimivasti, ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti. Joukkoliikenteellä voidaan vastata kasvavien kaupunkien liikenteen haasteisiin, mutta tehokkaan joukkoliikenteen järjestäminen myös maksaa kaupungeille.
Suomessa on saatu hyviä kokemuksia pitkämatkaisen linja-autoliikenteen avaamisesta kilpailulle. Suosituilla reiteillä sekä kysyntä että tarjonta ovat lisääntyneet ja lippujen hinnat ovat alentuneet. Voisiko myös kaupunkien joukkoliikenne hyötyä markkinaehtoisuudesta? Suomessa kaupunkien joukkoliikenne on nykyään lähes kaikkialla toteutettu julkisen tahon organisoiman tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti.
Tässä työssä vertailtiin tiettyjen Ison-Britannian, Sveitsin, Ruotsin ja Suomen kaupunkien joukkoliikennettä. Vertailun pohjalta pyrittiin muodostamaan näkemys siitä, mitä joukkoliikenteen järjestämismallia kannattaisi käyttää.
Vertailu tehtiin tutkimalla avointen rajapintojen dataa, jonka pohjalta muodostettiin kaupunkikohtaisia palvelutasokarttoja ja -kaavioita. Lisäksi tarkasteltiin matkustajatutkimuksia ja kunkin kaupungin joukkoliikenteen lippuhintoja. Tietyistä kaupungeista haastateltiin joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavia asiantuntijoita, minkä avulla saatiin näkemyksiä eri järjestämistapojen eduista ja haitoista.
Markkinaehtoisen kaupunkiliikenteen kaupungeissa lippuhinnat olivat ostovoimaan nähden kalliimpia kuin julkisen tahon organisoiman kaupunkiliikenteen kaupungeissa. Vuorotarjonnassa ja joukkoliikennepalvelun kattavuudessa ei ollut havaittavissa selviä eroja eri järjestämistapojen välillä, mutta jos markkinaehtoisen kaupunkiliikenteen kaupungissa oli useampi operaattori, oli selvänä ongelmana järjestelmän näyttäytyminen vaikeaselkoisena matkustajan kannalta.
Tulevaisuudessa matkustajien ja kaupunkien kannalta parhaimpaan lopputulokseen päästäneen yhdistämällä eri järjestämistapojen parhaat puolet kaupunkiliikenteen allianssimalliksi, jossa kaupunki ja operaattorit yhteistyössä kehittävät kaupunkien joukkoliikennettä.
Suomessa on saatu hyviä kokemuksia pitkämatkaisen linja-autoliikenteen avaamisesta kilpailulle. Suosituilla reiteillä sekä kysyntä että tarjonta ovat lisääntyneet ja lippujen hinnat ovat alentuneet. Voisiko myös kaupunkien joukkoliikenne hyötyä markkinaehtoisuudesta? Suomessa kaupunkien joukkoliikenne on nykyään lähes kaikkialla toteutettu julkisen tahon organisoiman tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti.
Tässä työssä vertailtiin tiettyjen Ison-Britannian, Sveitsin, Ruotsin ja Suomen kaupunkien joukkoliikennettä. Vertailun pohjalta pyrittiin muodostamaan näkemys siitä, mitä joukkoliikenteen järjestämismallia kannattaisi käyttää.
Vertailu tehtiin tutkimalla avointen rajapintojen dataa, jonka pohjalta muodostettiin kaupunkikohtaisia palvelutasokarttoja ja -kaavioita. Lisäksi tarkasteltiin matkustajatutkimuksia ja kunkin kaupungin joukkoliikenteen lippuhintoja. Tietyistä kaupungeista haastateltiin joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavia asiantuntijoita, minkä avulla saatiin näkemyksiä eri järjestämistapojen eduista ja haitoista.
Markkinaehtoisen kaupunkiliikenteen kaupungeissa lippuhinnat olivat ostovoimaan nähden kalliimpia kuin julkisen tahon organisoiman kaupunkiliikenteen kaupungeissa. Vuorotarjonnassa ja joukkoliikennepalvelun kattavuudessa ei ollut havaittavissa selviä eroja eri järjestämistapojen välillä, mutta jos markkinaehtoisen kaupunkiliikenteen kaupungissa oli useampi operaattori, oli selvänä ongelmana järjestelmän näyttäytyminen vaikeaselkoisena matkustajan kannalta.
Tulevaisuudessa matkustajien ja kaupunkien kannalta parhaimpaan lopputulokseen päästäneen yhdistämällä eri järjestämistapojen parhaat puolet kaupunkiliikenteen allianssimalliksi, jossa kaupunki ja operaattorit yhteistyössä kehittävät kaupunkien joukkoliikennettä.