Tuloilman hallinta asuinkerrostalon korjaushankkeessa
Hakanen, Lari (2017)
2017
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201708241749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201708241749
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tuloilman hallintaan vaikuttavat tekijät sekä onnistuneen tuloilmanhallinnan suunnittelun perusteet. Ilmanvaihtojärjestelmistä käsiteltiin tyypillisimmät saneerauskohteiden ilmanvaihtojärjestelmät, painovoimainen ilmanvaihto ja koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä.
Asuinrakennuksen ilmanvaihdolla on suuri merkitys niin rakennuksen kosteusteknisen toiminnan kuin sisäilman laadun kannalta. Korjauskohteen ilmanvaihdon suunnittelu on haasteellista, sillä jokainen korjauskohde on erilainen. Kun korjauskohteessa tehdään tiiveys- tai energiateknisiä korjauksia, tulee korjausten vaikutusta rakennuksen ilmanvaihtoon arvioida. Erityisen tärkeää on huomioida, että toimivaa ilmanvaihtoa ei varmisteta pelkästään hyvällä ilmanvaihdon suunnittelulla. Hallitun tuloilmaratkaisun muodostaminen vaatii erityisesti ammattitaitoista tutkimusta, suunnittelua ja toteutusta.
Tutkimuksessa havainnoitiin kahden eri ilmanvaihtojärjestelmän (painovoimainen- ja koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä) toimivuutta korjauskohteissa. Riittäviä tuloilmamääriä ei peruskorjattavissa kerrostaloissa useinkaan saavuteta, vaikka laskelmissa tuloilmamäärät olisivatkin riittävät. Erityisen haastavaksi toimenpiteeksi korjauskohteissa havaittiin painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilman hallinta. Pienten paine-erojen seurauksena ilmavirrat ovat usein pieniä, jolloin varsinkin kesällä painovoimaisella ilmanvaihdolla on haasteellista saada riittävästi tuloilmaa rakennukseen. Painovoimainen ilmanvaihto tarvitsee tuloilmalaitteeksi korvausilmaventtiilin, jonka ilman virtausvastus on pieni. Poistoilmanvaihdon hormin kunnolla on lisäksi erittäin suuri merkitys poistoilmamääriin huoneistoissa.
Koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä on riskialttiimpi järjestelmä ilmanvaihdon ollessa epätasapainossa. Koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota paine-erojen hallintaan ja ilmavirtausten suuntiin rakennuksessa. Vanhat poistoilmanvaihdon koneet ovat usein portaallisesti säädettäviä, jolloin rakennuksen ilmanvaihtoa on usein haasteellista saada tasapainoon. Lisäksi vanhat korvausilmaventtiilit ovat usein kapasiteetiltaan liian pieniä poistoilmamääriin nähden. Uudet tuloilmalaitteet tulee ylimitoittaa valmistajien ohjeellisiin ilmamääriin nähden, jotta suunnitellut ilmamäärät on mahdollista saavuttaa käytännössä. Poistoilmanvaihdon koneen uusiminen nykyaikaiseen portaattomasti säädettävään moottoriin sekä korvausilmaventtiilien lisäys ovat usein ratkaisuja ongelmiin vanhoissa koneellisen poistoilmanvaihdon korjauskohteissa.
Asuinrakennuksen ilmanvaihdolla on suuri merkitys niin rakennuksen kosteusteknisen toiminnan kuin sisäilman laadun kannalta. Korjauskohteen ilmanvaihdon suunnittelu on haasteellista, sillä jokainen korjauskohde on erilainen. Kun korjauskohteessa tehdään tiiveys- tai energiateknisiä korjauksia, tulee korjausten vaikutusta rakennuksen ilmanvaihtoon arvioida. Erityisen tärkeää on huomioida, että toimivaa ilmanvaihtoa ei varmisteta pelkästään hyvällä ilmanvaihdon suunnittelulla. Hallitun tuloilmaratkaisun muodostaminen vaatii erityisesti ammattitaitoista tutkimusta, suunnittelua ja toteutusta.
Tutkimuksessa havainnoitiin kahden eri ilmanvaihtojärjestelmän (painovoimainen- ja koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä) toimivuutta korjauskohteissa. Riittäviä tuloilmamääriä ei peruskorjattavissa kerrostaloissa useinkaan saavuteta, vaikka laskelmissa tuloilmamäärät olisivatkin riittävät. Erityisen haastavaksi toimenpiteeksi korjauskohteissa havaittiin painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilman hallinta. Pienten paine-erojen seurauksena ilmavirrat ovat usein pieniä, jolloin varsinkin kesällä painovoimaisella ilmanvaihdolla on haasteellista saada riittävästi tuloilmaa rakennukseen. Painovoimainen ilmanvaihto tarvitsee tuloilmalaitteeksi korvausilmaventtiilin, jonka ilman virtausvastus on pieni. Poistoilmanvaihdon hormin kunnolla on lisäksi erittäin suuri merkitys poistoilmamääriin huoneistoissa.
Koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä on riskialttiimpi järjestelmä ilmanvaihdon ollessa epätasapainossa. Koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota paine-erojen hallintaan ja ilmavirtausten suuntiin rakennuksessa. Vanhat poistoilmanvaihdon koneet ovat usein portaallisesti säädettäviä, jolloin rakennuksen ilmanvaihtoa on usein haasteellista saada tasapainoon. Lisäksi vanhat korvausilmaventtiilit ovat usein kapasiteetiltaan liian pieniä poistoilmamääriin nähden. Uudet tuloilmalaitteet tulee ylimitoittaa valmistajien ohjeellisiin ilmamääriin nähden, jotta suunnitellut ilmamäärät on mahdollista saavuttaa käytännössä. Poistoilmanvaihdon koneen uusiminen nykyaikaiseen portaattomasti säädettävään moottoriin sekä korvausilmaventtiilien lisäys ovat usein ratkaisuja ongelmiin vanhoissa koneellisen poistoilmanvaihdon korjauskohteissa.