Otsonikäsitellyn farkkukankaan pesunkesto
Hotti, Krista Elina (2017)
Hotti, Krista Elina
2017
Materiaalitekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201708241783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201708241783
Tiivistelmä
Avainsanat: entsymaattinen kivipesu, farkku, hankauskestävyys, kulutuskäsittely, otsonivalkaisu, pesunkesto, pyyhkäisyelektronimikroskopia, takaisinvärjäytyminen, vetolujuus, värinmittaus, värin saanto
Farkkua käytetään varsinkin housuissa mutta myös muissa asusteissa. Yleisimmin indigolla tai rikkiväreillä värjätty puuvilla-, hamppu- tai yhä useammin sekoitetoimikas on monipuolinen ja kestävä materiaali. Erilaiset vaalennus- ja kulutuskäsittelyt ovat merkittävä osa tuotantoa.
Perinteisesti käsittelyihin on käytetty kivipesua ja erilaisia kemikaaleja. Kivipesusta on pitkälti luovuttu sen aiheuttamien terveyshaittojen ja kuluttavuuden vuoksi ja sen seuraajaksi on esitetty useita vaihtoehtoja. Tämän työn näytteet kivipestiin entsymaattisesti. Entsymaattisessa kivipesussa mekaanista kulutusta korvataan entsyymeillä jotka hajottavat selluloosakuitua glukoosiksi, minkä seurauksena kankaasta irtoavat pesussa syntyvän kitkan avustamana varsinkin värjäyksessä voimakkaimmin reagoivat kuitujen päät.
Osa näytteistä käsiteltiin edelleen otsonilla, jolla on havaittu olevan tehokkaasti varsinkin aromaattisia hiiliyhdisteitä hajottava ja siksi indigoa vaalentava vaikutus. Sen on aiemmin todettu myös lyhentävän tuotantoketjua ja vähentävän tarvittavan veden ja kemikaalien määrää.
Tässä diplomityössä tutkittiin otsonipestyn farkkukankaan pesunkestoa. Näytteet viimeistelykäsiteltiin M.A.S.I Companyn tuotantolaitoksessa Kempeleellä ja työ testauksineen tehtiin Tampereen teknillisen yliopiston materiaaliopin laitokselle. Otsonin vaikutusta farkkuun arvioitiin kymmenen pesusyklin ajan värin, hankauksen keston, lujuuden ja pinnan elektronimikroskopian avulla. Lisäksi arvioitiin otsonin vaikutus taskupussin väriin.
Tulokset osoittivat, ettei otsonipesulla ollut merkittävää vaikutusta farkun väri- ja lujuusominaisuuksien kokonaismuutosten suuruuteen entsymaattisesti kivipestyyn näytteeseen verrattuna. Kategorisesti havaittiin, että ensimmäisen pesun vaikutus ja pesutestauksen kokonaisvaikutus olivat pienempiä otsonipestyihin näytteisiin. Tämä tarkoittaa loppukäyttäjän näkökulmasta stabiilimpaa tuotetta.
Pestyjen farkkujen murtolujuus heikkeni merkittävästi pesujen aikana. Tämän työn puitteissa ei ollut mahdollisuutta selvittää millä keinoin murtolujuuden heikkenemistä voitaisiin ehkäistä. Heikkenemisen suuruusluokka ei ollut farkulle epätyypillinen, joten tutkimuksessa saatiin haluttu tieto otsonin vaikutuksesta.
Farkkua käytetään varsinkin housuissa mutta myös muissa asusteissa. Yleisimmin indigolla tai rikkiväreillä värjätty puuvilla-, hamppu- tai yhä useammin sekoitetoimikas on monipuolinen ja kestävä materiaali. Erilaiset vaalennus- ja kulutuskäsittelyt ovat merkittävä osa tuotantoa.
Perinteisesti käsittelyihin on käytetty kivipesua ja erilaisia kemikaaleja. Kivipesusta on pitkälti luovuttu sen aiheuttamien terveyshaittojen ja kuluttavuuden vuoksi ja sen seuraajaksi on esitetty useita vaihtoehtoja. Tämän työn näytteet kivipestiin entsymaattisesti. Entsymaattisessa kivipesussa mekaanista kulutusta korvataan entsyymeillä jotka hajottavat selluloosakuitua glukoosiksi, minkä seurauksena kankaasta irtoavat pesussa syntyvän kitkan avustamana varsinkin värjäyksessä voimakkaimmin reagoivat kuitujen päät.
Osa näytteistä käsiteltiin edelleen otsonilla, jolla on havaittu olevan tehokkaasti varsinkin aromaattisia hiiliyhdisteitä hajottava ja siksi indigoa vaalentava vaikutus. Sen on aiemmin todettu myös lyhentävän tuotantoketjua ja vähentävän tarvittavan veden ja kemikaalien määrää.
Tässä diplomityössä tutkittiin otsonipestyn farkkukankaan pesunkestoa. Näytteet viimeistelykäsiteltiin M.A.S.I Companyn tuotantolaitoksessa Kempeleellä ja työ testauksineen tehtiin Tampereen teknillisen yliopiston materiaaliopin laitokselle. Otsonin vaikutusta farkkuun arvioitiin kymmenen pesusyklin ajan värin, hankauksen keston, lujuuden ja pinnan elektronimikroskopian avulla. Lisäksi arvioitiin otsonin vaikutus taskupussin väriin.
Tulokset osoittivat, ettei otsonipesulla ollut merkittävää vaikutusta farkun väri- ja lujuusominaisuuksien kokonaismuutosten suuruuteen entsymaattisesti kivipestyyn näytteeseen verrattuna. Kategorisesti havaittiin, että ensimmäisen pesun vaikutus ja pesutestauksen kokonaisvaikutus olivat pienempiä otsonipestyihin näytteisiin. Tämä tarkoittaa loppukäyttäjän näkökulmasta stabiilimpaa tuotetta.
Pestyjen farkkujen murtolujuus heikkeni merkittävästi pesujen aikana. Tämän työn puitteissa ei ollut mahdollisuutta selvittää millä keinoin murtolujuuden heikkenemistä voitaisiin ehkäistä. Heikkenemisen suuruusluokka ei ollut farkulle epätyypillinen, joten tutkimuksessa saatiin haluttu tieto otsonin vaikutuksesta.