Rakentamisprosessin statustiedon hallinta
Päivä, Valtteri (2017)
2017
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-08-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201708241726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201708241726
Tiivistelmä
Hukan poistaminen ja toiminnan tehostaminen ovat keskeisiä tavoitteita rakentamisessa. Yksi tapa tehostaa toimintaa on parantaa toimitusketjun osapuolten välistä tiedonvaihtoa. Sitä varten on kehitetty uusi statustyökalu, jonka käyttöä tässä tutkimuksessa pilotoitiin. Statustietojen vaihtaminen toteutettiin Trimble Connect -pilvipalvelun avulla ja sitä testattiin kolmessa rakennusprojektissa. Työn tavoitteena oli tutkia statustietoa sekä kerätä kokemuksia statustietojen vaihtamisesta hankkeen osapuolten välillä.
Työ eteni kirjallisuustutkimuksesta ohjelman pilotointiin todellisissa rakennushankkeissa. Pilotoinnin osapuolille suoritettiin haastatteluja sekä heidän toimintaansa havainnoitiin koko tutkimuksen suorittamisen ajan statustyökalun välityksellä. Kirjallisuustutkimuksessa tutkittiin yleisesti statustietoa rakentamisprosessin toimitusketjussa. Lisäksi haastattelujen ja havaintojen avulla selvitettiin, millainen statustietojen päivitystoiminto on käytännössä sekä statustyökalun mahdollistamat hyödyt ja sen kehitystarpeet.
Tärkeimpiä statustyökalun mahdollistamia hyötyjä olivat kommunikoinnin paraneminen, riskien ennakoiminen, toimitusketjun varmuuden lisääntyminen sekä toimitusketjun tilanteen visualisointi. Muita saavutettavia hyötyjä olivat muutostilanteiden hallinnan ja toimitusketjun läpinäkyvyyden paraneminen, tiedon jakamisen helpottuminen sekä käytännön työn muuttuminen selkeämmäksi. Statustyökalun käyttö tulee myös muuttamaan osapuolten toimintaa, jonka seurauksena joitakin vanhoja toimenpiteitä jää kokonaan tai osittain tarpeettomiksi.
Merkittävimpiä kehitysehdotuksia statustyökaluun olivat elementtitunnuslistan lisääminen mobiiliversioon, elementtitunnusten kopioiminen ohjelmasta, projektin etenemisen seuraamiseen tarkoitettu ympyräkaavio sekä uudenlainen tasopiirustusten kaltainen visuaalinen esitys vallitsevasta tilanteesta. Lisäksi pidemmällä tähtäimellä statustyökaluun tulisi kehittää automatisointia, ominaisuus elementtien tilaamiseksi ohjelman kautta sekä aikataulutietoa palvelevia ominaisuuksia, kuten statustietojen vertaaminen tavoiteaikatietoihin ja automaattiset ilmoitukset mahdollisista viivästymisistä.
Oman haasteensa ohjelman pilotoinnissa aiheutti tarvittavien osapuolten sitouttaminen ohjelman testaukseen. Statustyökalun käytössä ehkä kaikista tärkein asia onkin osapuolten sitouttaminen statustietojen aktiiviseen päivittämiseen. Pilotoinneissa osapuolet eivät vielä kokeneet saavansa hyötyä statustyökalun käytöstä. Yksi syy siihen oli juuri se, että kaikki tarvittavat osapuolet eivät käyttäneet ohjelmaa. Toinen syy oli, että haastateltavat kokivat statustyökalusta puuttuvan joitakin merkittäviä ominaisuuksia. Tämän tutkimuksen tietojen pohjalta statustyökalua voidaan kuitenkin kehittää käyttäjien toivomaan suuntaan.
Työ eteni kirjallisuustutkimuksesta ohjelman pilotointiin todellisissa rakennushankkeissa. Pilotoinnin osapuolille suoritettiin haastatteluja sekä heidän toimintaansa havainnoitiin koko tutkimuksen suorittamisen ajan statustyökalun välityksellä. Kirjallisuustutkimuksessa tutkittiin yleisesti statustietoa rakentamisprosessin toimitusketjussa. Lisäksi haastattelujen ja havaintojen avulla selvitettiin, millainen statustietojen päivitystoiminto on käytännössä sekä statustyökalun mahdollistamat hyödyt ja sen kehitystarpeet.
Tärkeimpiä statustyökalun mahdollistamia hyötyjä olivat kommunikoinnin paraneminen, riskien ennakoiminen, toimitusketjun varmuuden lisääntyminen sekä toimitusketjun tilanteen visualisointi. Muita saavutettavia hyötyjä olivat muutostilanteiden hallinnan ja toimitusketjun läpinäkyvyyden paraneminen, tiedon jakamisen helpottuminen sekä käytännön työn muuttuminen selkeämmäksi. Statustyökalun käyttö tulee myös muuttamaan osapuolten toimintaa, jonka seurauksena joitakin vanhoja toimenpiteitä jää kokonaan tai osittain tarpeettomiksi.
Merkittävimpiä kehitysehdotuksia statustyökaluun olivat elementtitunnuslistan lisääminen mobiiliversioon, elementtitunnusten kopioiminen ohjelmasta, projektin etenemisen seuraamiseen tarkoitettu ympyräkaavio sekä uudenlainen tasopiirustusten kaltainen visuaalinen esitys vallitsevasta tilanteesta. Lisäksi pidemmällä tähtäimellä statustyökaluun tulisi kehittää automatisointia, ominaisuus elementtien tilaamiseksi ohjelman kautta sekä aikataulutietoa palvelevia ominaisuuksia, kuten statustietojen vertaaminen tavoiteaikatietoihin ja automaattiset ilmoitukset mahdollisista viivästymisistä.
Oman haasteensa ohjelman pilotoinnissa aiheutti tarvittavien osapuolten sitouttaminen ohjelman testaukseen. Statustyökalun käytössä ehkä kaikista tärkein asia onkin osapuolten sitouttaminen statustietojen aktiiviseen päivittämiseen. Pilotoinneissa osapuolet eivät vielä kokeneet saavansa hyötyä statustyökalun käytöstä. Yksi syy siihen oli juuri se, että kaikki tarvittavat osapuolet eivät käyttäneet ohjelmaa. Toinen syy oli, että haastateltavat kokivat statustyökalusta puuttuvan joitakin merkittäviä ominaisuuksia. Tämän tutkimuksen tietojen pohjalta statustyökalua voidaan kuitenkin kehittää käyttäjien toivomaan suuntaan.