Infrastruktuuriprojektien elinkaariarvon muodostuminen ja riskit
Laiti, Mihkal (2017)
Laiti, Mihkal
2017
Tuotantotalous
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201705191426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201705191426
Tiivistelmä
Räjähdysmaisesti kasvava ihmisten määrä ja kaupungistuminen aiheuttavat haasteita liikkumiselle. Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan yhä suuremman kokoluokan liikenneinfrastruktuuriprojekteilla. Infrastruktuuriprojektit ovat valtavia investointiprojekteja, joiden vaikutukset heijastuvat jopa vuosisatoja eteenpäin. Niille ominaisia ovat isot riskit erityisesti kustannusten ja aikataulussa pysymisen osalta. Nämä epävarmuudesta kumpuavat riskit vaikuttavat suunnitellun arvon toteutumiseen. Tämän takia on tärkeä ymmärtää infrastruktuuriprojektin elinkaariarvoa ja sen muodostumista, jotta projektien arvonluonti pystyttäisiin maksimoimaan. Projektien elinkaariarvosta ei juurikaan ole tutkimusta, vaan tutkimus on keskittynyt vain projektien menestystekijöihin ja epäonnistumisten syihin. Työn tarkoituksena on luoda viitekehys, jonka avulla voidaan tarkastella elinkaariarvoon vaikuttavia tekijöitä ja tunnistaa projekteissa esiintyviä riskejä. Työn päätutkimuskysymys on: Mistä tekijöistä liikenneväyläprojektien elinkaariarvo muodostuu? Päätutkimus jaetaan kahteen alakysymykseen: Millaisista komponenteista liikenneväyläprojektien arvo muodostuu? Millaisia riskejä infrastruktuuriprojekteissa on elinkaaren aikana?
Työssä suoritettiin dokumenttipohjainen vertaileva tutkimus hyödyntäen laadullisia tutkimusmenetelmiä. Työn tutkimusote on kartoittava ja siinä tarkastellaan kolmea liikenneväyläprojektia. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin Helsingin Sanomien ja Aamulehden artikkeliarkistoista. Aineistona oli 1738 media-artikkelia. Artikkelit luettiin läpi ja koodattiin systemaattisesti Excel-taulukkoon kirjallisuuskatsauksen pohjalta rakennetun viitekehyksen avulla. Tulokset analysoitiin ja jaoteltiin ala-tutkimuskysymyksien mukaisesti arvon muodostumiseen ja riskeihin.
Kirjallisuuden pohjalta luotu viitekehys sai laajasti tukea tutkimuksessa. Viitekehyksen jokaisesta 12 komponentista löydettiin arvoon vaikuttavia tekijöitä ja kaikki tunnistetut arvoon vaikuttavat tekijät pystyttiin jaottelemaan viitekehyksen mukaan. Elinkaariarvoon vaikuttavista tekijöistä esille nousivat erityisesti alueelliset vaikutukset, käyttäjien hyödyt, sidosryhmien tyytyväisyys ja yhteistyö. Alueelliset vaikutukset olivat suurin yksittäinen tekijä, josta löytyi yli puolet enemmän osumia kuin seuraavaksi suurimmasta. Onkin tärkeää, että arvonluontia ja projektin menestymistä tutkitaan huomattavasti laajemmasta näkökulmasta kuin perinteisen rautakolmio-ajattelun kautta. Riskien osalta suurimmiksi tekijöiksi nousivat aikataulussa pysyminen ja kustannukset. Kustannukset ylitettiin jokaisessa projektissa ja kaksi otetaan tai otettiin käyttöön myöhässä. Yksi projekti otettiin käyttöön etuajassa. Riskeihin varautumisen osalta esille nousi erityisesti turvallisuuden ja terveyden varmistaminen. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastelun kohteeksi lisätä projektin käyttövaihe ja tutkia sen vaikutusta elinkaariarvoon. The explosive growth in the number of people together with urbanisation are causing major challenges for traffic flows. In order to meet these challenges significant transport infrastructure projects are being built. The infrastructure projects are prominent investment projects, which have effects for centuries ahead. Major risks, such as those related to expenses and staying on schedule, are characteristics of the large infrastructure projects. Due to this, it is important to understand the life cycle value of the infrastructure project and the formation of it to maximise the value creation in the projects. There are virtually no studies researching the project’s life cycle value. Previous studies have focused only on the success and failure factors of projects. The purpose of this thesis is to create a framework, which can be used to identify factors affecting project’s value, and to identify risks during the life cycle of project. The main research question is: Which factors does project’s life cycle value consist of? The main question can be divided into two sub-questions: What kind of components does transport project value consist of? What kind of risks are related to infrastructure projects during the lifecycle?
The research approach was an exploratory multiple case study which utilises qualitative methods. The thesis was conducted by using comparative document-based analysis. Three case projects were researched. The empirical data was collected from the article databases of Helsingin Sanomat and Aamulehti. There were a total number of 1738 articles. Data was coded into an Excel spreadsheet. The data was analysed and categorised into themes according to the research questions.
The framework based on the literature got wide support. All the 12 were supported by the empirical studies. The most significant components affecting the life cycle value were regional effects, users’ benefits, satisfaction of the stakeholders and cooperation. Distinctly the biggest component was regional effects, which got over 50 % more hits than the second largest component. The most important risk categories were costs and staying in the schedule. Every project had cost overruns and two projects are or were late. Only one project finished ahead of its schedule. From the perspective of foreshadowing the risks, the major task was to secure the security and health. Further studies could investigate how operational phase affects the life cycle value
Työssä suoritettiin dokumenttipohjainen vertaileva tutkimus hyödyntäen laadullisia tutkimusmenetelmiä. Työn tutkimusote on kartoittava ja siinä tarkastellaan kolmea liikenneväyläprojektia. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin Helsingin Sanomien ja Aamulehden artikkeliarkistoista. Aineistona oli 1738 media-artikkelia. Artikkelit luettiin läpi ja koodattiin systemaattisesti Excel-taulukkoon kirjallisuuskatsauksen pohjalta rakennetun viitekehyksen avulla. Tulokset analysoitiin ja jaoteltiin ala-tutkimuskysymyksien mukaisesti arvon muodostumiseen ja riskeihin.
Kirjallisuuden pohjalta luotu viitekehys sai laajasti tukea tutkimuksessa. Viitekehyksen jokaisesta 12 komponentista löydettiin arvoon vaikuttavia tekijöitä ja kaikki tunnistetut arvoon vaikuttavat tekijät pystyttiin jaottelemaan viitekehyksen mukaan. Elinkaariarvoon vaikuttavista tekijöistä esille nousivat erityisesti alueelliset vaikutukset, käyttäjien hyödyt, sidosryhmien tyytyväisyys ja yhteistyö. Alueelliset vaikutukset olivat suurin yksittäinen tekijä, josta löytyi yli puolet enemmän osumia kuin seuraavaksi suurimmasta. Onkin tärkeää, että arvonluontia ja projektin menestymistä tutkitaan huomattavasti laajemmasta näkökulmasta kuin perinteisen rautakolmio-ajattelun kautta. Riskien osalta suurimmiksi tekijöiksi nousivat aikataulussa pysyminen ja kustannukset. Kustannukset ylitettiin jokaisessa projektissa ja kaksi otetaan tai otettiin käyttöön myöhässä. Yksi projekti otettiin käyttöön etuajassa. Riskeihin varautumisen osalta esille nousi erityisesti turvallisuuden ja terveyden varmistaminen. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastelun kohteeksi lisätä projektin käyttövaihe ja tutkia sen vaikutusta elinkaariarvoon.
The research approach was an exploratory multiple case study which utilises qualitative methods. The thesis was conducted by using comparative document-based analysis. Three case projects were researched. The empirical data was collected from the article databases of Helsingin Sanomat and Aamulehti. There were a total number of 1738 articles. Data was coded into an Excel spreadsheet. The data was analysed and categorised into themes according to the research questions.
The framework based on the literature got wide support. All the 12 were supported by the empirical studies. The most significant components affecting the life cycle value were regional effects, users’ benefits, satisfaction of the stakeholders and cooperation. Distinctly the biggest component was regional effects, which got over 50 % more hits than the second largest component. The most important risk categories were costs and staying in the schedule. Every project had cost overruns and two projects are or were late. Only one project finished ahead of its schedule. From the perspective of foreshadowing the risks, the major task was to secure the security and health. Further studies could investigate how operational phase affects the life cycle value