Kertakäyttöisten lääkintämateriaalien soveltuvuus uudelleenkäyttöön poikkeusoloissa

Abstract

Tutkimuksessa haluttiin selvittää eri kertakäyttöisten lääkintävälineiden soveltuvuutta uudelleenkäyttöön äärimmäisissä poikkeusolosuhteissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin tuotteesta riippuen materiaalien kestävyyttä ja käytettävyyttä pesu- ja desinfektio- tai höyrysterilointiprosessin jälkeen. Tutkittavia kertakäyttöisiä tuotteita olivat venturimaski, keuhkokatetri, heimlich venttiili, i-gel larynxmaski, suonikanyyli, 2 ml ruisku, leikkausveitsi ja ensiside. Näissä tuotteissa esiintyviä muovimateriaalityyppejä olivat polyeteeni, polypropeeni, polyvinyylikloridi, polyuretaani, termoplastinen elastomeeri, luonnonkumi ja akryylinitriilibutadieenistyreeni. Lisäksi tuotteissa saattoi esiintyä pienemmässä määrin muita muovimateriaaleja sekä teräksisiä tai alumiinisia osia. Osasta tuotteista tutkittavana oli myös päiväysvanhoja tuotteita, joille kartoitettiin mahdollisuutta käyttöiän pidentämiseen.

Tuotteet altistettiin normaalille välinehuollossa käytetylle käsittelylle. Tuotteiden pesu ja desinfektio suoritettiin desinfioivalla pesukoneella, jonka jälkeen tuotteita kuivatettiin kuivauskaapissa, pakattiin sterilointipusseihin ja steriloitiin höyryautoklaavissa, 121 °C kumiohjelmalla. Tuotteita tutkittiin myös keittämällä, joka olisi nopein tapa suorittaa sterilointi poikkeusoloissa. Välinehuoltoprosessin materiaaleihin aiheuttamia vaurioita tutkittiin esimerkiksi vetokokeilla, DSC:llä, mikroskoopilla ja profilometrillä.

Valmistajat eivät yleensä tarjoa tarkkaa spesifikaatiota kertakäyttöisten lääkintävälineiden sisältämistä muovimateriaalikomponenteista esimerkiksi tuotesuojauksen vuoksi. Tämä hankaloittaa sopivan sterilointimenetelmän valintaa. Välinehuoltoprosessi sisältää monia eri vaiheita ja itse prosessin valintaan vaikuttaa niin välineen materiaali ja koko kuin ominaisuudetkin. Välinehuoltoprosessin tarkoituksena on tuottaa puhtaita tai steriilejä tuotteita, jotka eivät aiheuta vaaraa lopputuotteen käyttäjälle. Yksikään sterilointimenetelmä ei pysty steriloimaan kaikkia materiaaleja aiheuttamatta niille minkäänlaista vahinkoa ja esimerkiksi lämpö voi aiheuttaa vääntymistä tai sulamista.

Tulosten perusteella polypropeenista ja luonnonkumista valmistetut tuotteet kestivät prosessin hyvin, eikä näkyviä vaurioita syntynyt. Polyvinyylikloridista, polyeteenistä ja polyuretaanista valmistetut letkumaiset tuotteet lyhenivät steriloitaessa, mutta tämä ei ollut este uudelleenkäytölle. Polyeteeni myös haurastui steriloitaessa. Termoplastisista elastomeereistä valmistetut tuotteista ei ollut saatavilla tarkempia materiaalitietoja, mikä hankaloitti johtopäätösten tekemistä. Venturimaski kesti prosessin erinomaisesti, mutta i-gel larynxmaski vaurioitui käyttökelvottomaksi. Akryylinitriilibutadieenistyreenistä valmistetut tuotteet eivät kestäneet sterilointia.