Tilaus-toimitusprosessin johtaminen, mittaus ja optimointi prosessiteollisuuden yrityksessä

Abstract

Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli kehittää tilaajayrityksen erään toimipaikan tilaus-toimitusprosessiin kokonaisohje. Toisena tavoitteena työssä oli kehittää ehdotus prosessin mittaamiseen käytettävästä mittaristosta. Kaiken kehitystyön taustalla oli kokonaiskannattavuus osaoptimointia välttämällä ja huomioimalla vaikutukset koko prosessin näkökulmasta. Tutkimuksen menetelmänä on konstruktiivinen tutkimus ja tiedon hankinnassa on hyödynnetty kvalitatiivista dataa, jota on hankittu haastatteluiden, työpajojen ja arkistotutkimuksen keinoin. Tutkimuksen kohteena oleva tilaustoimitusprosessi toimii haastavassa asiakaslähtöisessä, joustavuutta vaativassa prosessituotantoympäristössä. Tutkimuksessa tehty kehitystyö sisälsi Robert Simonsin management control system -viitekehyksen elementit. Prosessiin kehitettiin rullaavaan suunnitteluhorisonttiin perustuva kokonaisohje sisältäen toimijakohtaiset työkuvaukset, erikoistilannekuvaukset ja ennen kaikkea muista toiminnanohjausympäristöistä siirrettyjä suunnittelu ja jäädytysmekanismeja. Näiden keskinäinen riippuvuussuhde havaittiin tärkeäksi osaksi kehitystyötä. Tutkimuksen kuluessa havaittiin joustavuuden suuri merkitys kilpailuetuna erityisesti ehdotettaessa rajoituksia siihen. Kehitystyössä käytiin niin ikään Simonsin levers of control -viitekehyksen osa-alueiden mukaista tasapainoilua esimerkiksi hallittavuuden ja voimaantumisen välillä. Prosessin tilanteen ja suorituskyvyn mittaamiseksi kehitettiin viitekehys, joka lähtee strategisista kilpailueduista ja tarjoaa mittauksen kehittämiselle tarpeellisia osa-alueita huomioivan mallin. Ehdotus vietiin konkreettiseen mittaristoehdotukseen asti, joka toimii erillisessä prosessissa lähtökohtana. Tieteellisesti mielenkiintoiset havainnot koostuivat enimmäkseen havainnoista ohjeen ja mittariston kehitysprosessista. Lisäksi kokonaisohjeen suunnitteluikkuna ja mittariston viitekehysmallit ovat uudentyyppisiä kokonaisuuksia, joiden soveltamista kuitenkin tulisi tarkoin tutkia ja formalisoida niiden laajemman käytettävyyden mahdollistamiseksi. Jo prosessikuvauksen teko ja tehtäväkuvausten auki kirjoittaminen kehitti prosessin toimintaa jo tutkimusvaiheessa ja kehitetty ohjeistus otettiin yrityksessä käyttöön. Tutkimuksessa havaittiin prosessisuuntaisen kokonaisohjeen olevan varsin hyvä tapa muuttaa toimintatapaa ja tuoda pieniä toimintaa kehittäviä muutoksia toimintaan. Kokonaisohjeen eduiksi havaittiin myös se, että ketjun toimijat ymmärtävät sen avulla paremmin osansa kokonaisuudessa.