Perinne- ja ekorakentaminen: Luonnonmukainen koti Suomessa
Reunanen, Raul (2017)
Reunanen, Raul
2017
Arkkitehtuuri
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201705111372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201705111372
Tiivistelmä
Diplomityössä esitellään luonnonmukaista rakentamista perinnerakentamisen ja uusien, ekologisten rakennustapojen lähtökohdista. Esittelevän osuuden pääpaino on luonnonmukaisten suunnittelukeinojen ja periaatteiden erittelyssä. Työn pääaiheena on monipuolisen, erilaisia luonnonmukaisen ja ekotehokkaan suunnittelun keinoja yhdistelevän esimerkkirakennussuunnitelman esittely.
Työssä esitetyt suunnittelukeinot painottuvat energiaa säästäviin ja luonnon uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviin ratkaisuihin. Ympäristöystävällisten suunnittelu- ja rakennustapojen kokonaisvaltaisen ja limittäisen käyttämisen lähtökohta on esillä yhtenä aiheena, joka heijastuu työn suunnitelmaosuudessa. Merkittävimpänä tavoitteena on tuoda esille keinoja ilmakehän ja ympäristön puhdistamisen mahdollistavista rakennustavoista ja -materiaaleista. Hiilinegatiivisten materiaalien tuominen osaksi asumisen energiankulutusta vähentäviä suunnittelukeinoja kuten passiivista aurinko- ja maalämpöä asettaa haasteita rakenteille ja ideoinnille. Turvallisten ja sisäilmalle terveellisten rakenteiden luonnostelulla ja optimoinnilla on työn kokonaisuudessa lähtökohtainen ja tärkeä merkitys.
Työssä viedään arkkitehdin osuutta laajalle suunnittelukentässä, millä viitataan perinteiseen ja kokonaisvaltaiseen, vastuulliseen ja tehokkaaseen suunnittelutyöhön. Luonnonmukaiselle rakentamiselle ominaisten aiheiden, kuten painovoimaisen ilmanvaihdon, hengittävien rakenteiden ja yksilöllisen suunnitelman kehittäminen on arkkitehtuurin lähtökohtaisena haasteena ja edellytyksenä. Luonnonmukaisten rakenteiden toimivuuden tutkiminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen on siten ollut olennaisessa osassa arkkitehtuuria pohjustavaa työtä ajatellen. Rakenteiden suunnittelussa on hyödynnetty perinne- ja ekorakentamisesta tuttuja ratkaisuja.
Suunnitelman tärkeimpiä materiaaleja ovat puu, jota käytetään rakenteellisena, hiilinegatiivisena osana rakennusta sekä hamppubetoni, joka toimii tiivistävänä ja eristävänä kerroksena alapohjassa, seinissä ja yläpohjassa. Ympäristöystävällisellä hamppubetonilla on suurin merkitys rakennuksen negatiiviseen hiilijalanjälkeen ja lisäksi se toimii aurinkolämmön kerääjänä ja lämpövarastona. Myös muita paikallisesti saatavilla olevia, vähäprosessoituja materiaaleja on suosittu rakennuksen eri osissa. Kalkki, savi, kivet, tiilet ja kevytsora ovat suunnitelmassa käytettyjä, ympäristöystävällisiä ja uusiutuvia materiaaleja, jotka toimivat luonnollisina vaihtoehtoina monille nykyaikaisille uusitumattomille ja ympäristöä kuormittaville rakennusaineille.
Moniulotteisen ja teknisen arkkitehtuurin ideapohjana on suunnitelmassa käytetty myös luonnon orgaanista ja geometrista rakennustapaa. Primitiiviset asumismuodot ja suojat ovat esimerkkejä tehokkaasta ja käytännöllisestä rakentamisesta ja muotokielestä, jota työssä on jalostettu nykyaikaisempaan muotoon. Suomen vaihteleva ilmasto tuottaa haasteita energiataloudelle ja rakenteille, mikä on innostanut ekotehokkaiden rakenteiden ja passiivisten lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen kehittämiseen työssä. Suomen luonnonmaisemaan sijoittuvan rakennuksen suunnittelutyössä on lisäksi ideoitu inhimilliseen, omavaraiseen ja luonnonläheiseen elämänmuotoon sopeuttavan suunnittelun keinoja.
Työssä esitetyt suunnittelukeinot painottuvat energiaa säästäviin ja luonnon uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviin ratkaisuihin. Ympäristöystävällisten suunnittelu- ja rakennustapojen kokonaisvaltaisen ja limittäisen käyttämisen lähtökohta on esillä yhtenä aiheena, joka heijastuu työn suunnitelmaosuudessa. Merkittävimpänä tavoitteena on tuoda esille keinoja ilmakehän ja ympäristön puhdistamisen mahdollistavista rakennustavoista ja -materiaaleista. Hiilinegatiivisten materiaalien tuominen osaksi asumisen energiankulutusta vähentäviä suunnittelukeinoja kuten passiivista aurinko- ja maalämpöä asettaa haasteita rakenteille ja ideoinnille. Turvallisten ja sisäilmalle terveellisten rakenteiden luonnostelulla ja optimoinnilla on työn kokonaisuudessa lähtökohtainen ja tärkeä merkitys.
Työssä viedään arkkitehdin osuutta laajalle suunnittelukentässä, millä viitataan perinteiseen ja kokonaisvaltaiseen, vastuulliseen ja tehokkaaseen suunnittelutyöhön. Luonnonmukaiselle rakentamiselle ominaisten aiheiden, kuten painovoimaisen ilmanvaihdon, hengittävien rakenteiden ja yksilöllisen suunnitelman kehittäminen on arkkitehtuurin lähtökohtaisena haasteena ja edellytyksenä. Luonnonmukaisten rakenteiden toimivuuden tutkiminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen on siten ollut olennaisessa osassa arkkitehtuuria pohjustavaa työtä ajatellen. Rakenteiden suunnittelussa on hyödynnetty perinne- ja ekorakentamisesta tuttuja ratkaisuja.
Suunnitelman tärkeimpiä materiaaleja ovat puu, jota käytetään rakenteellisena, hiilinegatiivisena osana rakennusta sekä hamppubetoni, joka toimii tiivistävänä ja eristävänä kerroksena alapohjassa, seinissä ja yläpohjassa. Ympäristöystävällisellä hamppubetonilla on suurin merkitys rakennuksen negatiiviseen hiilijalanjälkeen ja lisäksi se toimii aurinkolämmön kerääjänä ja lämpövarastona. Myös muita paikallisesti saatavilla olevia, vähäprosessoituja materiaaleja on suosittu rakennuksen eri osissa. Kalkki, savi, kivet, tiilet ja kevytsora ovat suunnitelmassa käytettyjä, ympäristöystävällisiä ja uusiutuvia materiaaleja, jotka toimivat luonnollisina vaihtoehtoina monille nykyaikaisille uusitumattomille ja ympäristöä kuormittaville rakennusaineille.
Moniulotteisen ja teknisen arkkitehtuurin ideapohjana on suunnitelmassa käytetty myös luonnon orgaanista ja geometrista rakennustapaa. Primitiiviset asumismuodot ja suojat ovat esimerkkejä tehokkaasta ja käytännöllisestä rakentamisesta ja muotokielestä, jota työssä on jalostettu nykyaikaisempaan muotoon. Suomen vaihteleva ilmasto tuottaa haasteita energiataloudelle ja rakenteille, mikä on innostanut ekotehokkaiden rakenteiden ja passiivisten lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen kehittämiseen työssä. Suomen luonnonmaisemaan sijoittuvan rakennuksen suunnittelutyössä on lisäksi ideoitu inhimilliseen, omavaraiseen ja luonnonläheiseen elämänmuotoon sopeuttavan suunnittelun keinoja.