Sisäilman olosuhdemittaukset uusissa ja korjatuissa palvelurakennuksissa.
Pirhonen, Joni (2017)
2017
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201704261344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201704261344
Tiivistelmä
Tämä diplomityö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan tutkimusryhmässä osana kansallista COMBI-hanketta. Työssä tutkitaan erityisesti julkisten uudis- ja saneerattujen palvelurakennusten sisä- ja ulkoilman välisiä paine-eroja. Työssä pyrittiin tuottamaan tietoa myös laajemmin tutkimuksiin valituista case-kohteista ja niistä tehtävistä muista sisäilman olosuhdemittauksista. Tämän diplomityön painopiste oli painesuhteiden mittauksissa ja laiteasennuksissa Helsingin uudiskohteissa sekä korjatuissa case-kohteissa.
Rakennusten paine-erojen mittaaminen on suoritettu rakennusfysiikan tutkimusryhmässä rakennettujen, etäluettavien paine-eromittareiden avulla. Yksittäinen mittausyksikkö sisältää paine-erolähettimen, mikrotietokoneen, GSM-modeemin sekä virtalähteen. Paine-erolähettimiä vertailemalla saatiin valittua teknis-taloudellisesti soveltuvin mittausyksikkö, joita sijoitettiin rakennuksen korkeudesta ja ilmanvaihdon toteutuksesta riippuen 2-4 kpl per kohde. Mitattavia kohteita hankkeessa oli yhteensä 24 kappaletta Pirkanmaan ja Helsingin alueilla. Jako uudis- ja korjauskohteiden välillä oli 12/12 kappaletta.
Pitkän aikavälin paine-eromittausten valmistelu ja asennustyö on erittäin haastavaa. Oikeanlaisten komponenttien löytäminen ja yhteensovittaminen sekä mittaustyöhön nähden käyttökuntoon saattaminen vaatii paitsi paljon aikaa, myös asiansa osaavaa henkilökuntaa.
Kohteiden paine-eromittausten tulosten ajanjakso oli 1.10.16 – 30.11.16. Tulosten mukaan kohteiden suurimmat alipainearvot vaihtelivat välillä -150,37 Pa…-33,84 Pa ja ylipainearvot välillä 121,36 Pa…33,56 Pa. Yhden prosentin persentiili vaihteli välillä -40,85 Pa…-8,28 Pa ja 99 % persentiili välillä 16,00 Pa…0,08 Pa. Paine-eroarvojen keskiarvot vaihtelivat välillä 0,48 Pa…-20,45 Pa.
Useissa rakennuksissa muodostui erittäin suuria, hetkellisiä paine-eropiikkejä. Näiden piikkien vaikutusta sisäilman laatuun tulisi minimoida laitteiden riittävällä huollolla ja säädöillä. Persentiiliarvojen ja keskiarvojen perusteella noin puolessa Helsingin kohteista muodostui myös liian suuria alipaineita pitkällä aikavälillä. Ylipaineiden osalta samaa ilmiötä ei havaittu.
Rakennusten paine-erojen mittaaminen on suoritettu rakennusfysiikan tutkimusryhmässä rakennettujen, etäluettavien paine-eromittareiden avulla. Yksittäinen mittausyksikkö sisältää paine-erolähettimen, mikrotietokoneen, GSM-modeemin sekä virtalähteen. Paine-erolähettimiä vertailemalla saatiin valittua teknis-taloudellisesti soveltuvin mittausyksikkö, joita sijoitettiin rakennuksen korkeudesta ja ilmanvaihdon toteutuksesta riippuen 2-4 kpl per kohde. Mitattavia kohteita hankkeessa oli yhteensä 24 kappaletta Pirkanmaan ja Helsingin alueilla. Jako uudis- ja korjauskohteiden välillä oli 12/12 kappaletta.
Pitkän aikavälin paine-eromittausten valmistelu ja asennustyö on erittäin haastavaa. Oikeanlaisten komponenttien löytäminen ja yhteensovittaminen sekä mittaustyöhön nähden käyttökuntoon saattaminen vaatii paitsi paljon aikaa, myös asiansa osaavaa henkilökuntaa.
Kohteiden paine-eromittausten tulosten ajanjakso oli 1.10.16 – 30.11.16. Tulosten mukaan kohteiden suurimmat alipainearvot vaihtelivat välillä -150,37 Pa…-33,84 Pa ja ylipainearvot välillä 121,36 Pa…33,56 Pa. Yhden prosentin persentiili vaihteli välillä -40,85 Pa…-8,28 Pa ja 99 % persentiili välillä 16,00 Pa…0,08 Pa. Paine-eroarvojen keskiarvot vaihtelivat välillä 0,48 Pa…-20,45 Pa.
Useissa rakennuksissa muodostui erittäin suuria, hetkellisiä paine-eropiikkejä. Näiden piikkien vaikutusta sisäilman laatuun tulisi minimoida laitteiden riittävällä huollolla ja säädöillä. Persentiiliarvojen ja keskiarvojen perusteella noin puolessa Helsingin kohteista muodostui myös liian suuria alipaineita pitkällä aikavälillä. Ylipaineiden osalta samaa ilmiötä ei havaittu.