Kustannushallinnan luotettavuuden parantaminen urakkaliiketoiminnassa
Ylisaukko-oja, Karoliina (2017)
Ylisaukko-oja, Karoliina
2017
Rakennustekniikka
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201704211333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201704211333
Tiivistelmä
Rakennushanke koostuu kolmesta pääosa-alueesta, jotka ovat laajuus, aika ja kustannukset. Nämä osa-alueet muodostavat samalla tavoitteet hankkeelle, ja jokainen niistä on tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Tässä tutkimuksessa keskitytään käsittelemään hankkeen kustannustavoitetta urakkaliiketoiminnassa ja sen kehittymistä hankkeen aikana. Rakennushankkeissa kustannusylitykset ovat melko yleisiä ja kustannushallinnan luotettavuudessa on monesti ongelmia, mikä itsessään luo vahvan perustelun tutkimukselle alalla.
Kohdeyrityksenä tutkimukselle on ruotsalaisen rakennuskonsernin suomalainen tytäryhtiö, jossa on valmistuneiden hankkeiden ennuste- ja toteumatiedon sekä työmaa-auditointien perusteella havaittu puutteita kustannushallinnan luotettavuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli luotettavuuden parantaminen kohdeyrityksen urakkaliiketoiminnassa, ja tämä päätavoite jakautui sitä tukevaan kolmeen osatavoitteeseen, jotka olivat kustannushallinnan perusperiaatteiden kuvaaminen, kustannushallinnan nykytilan selvittäminen kohdeyrityksessä sekä keinojen esittäminen kustannushallinnan parantamiseksi. Tutkimusmetodeina käytettiin kirjallisuustutkimusta, kyselytutkimusta, jonka pääpaino oli toimihenkilöiden osaamistasoa selvittävässä osaamiskartoituksessa ja puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Lisäksi tehtiin luovutettujen hankkeiden analyysi, joka pohjautui taloushallinnolle ja johdolle raportoituun ennustetietoon sekä hankkeen toteutuneisiin kustannuksiin eri rakennus- ja suoritusosille.
Tutkimuksen perusteella havaittiin, että edellytysten luonti hankkeiden kustannushallinnalle aloitetaan jo siinä vaiheessa, kun kohteesta tehdään laskentapäätös. Erityisiä luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ongelmakohtia nousi esiin jokaisessa hankkeen vaiheessa: laskennassa, rakentamisen valmisteluvaiheessa ja rakentamisen aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeyrityksessä elää vahvasti ”jemmakulttuuri”, jossa yllättäviin menoihin tarkoitettuja varauksia, eli niin kutsuttuja jemmoja, aletaan purkaa vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa hanketta. Myös tämä aiheuttaa ongelmia kustannushallinnan luotettavuuteen, sillä positiiviseenkin suuntaan tapahtuva suuri tuloksen heilahdus hankkeen loppuvaiheessa johtaa ongelmiin yritystasolla tapahtuvassa tuloksen ennustamisessa. Kohdeyritykselle esitetyt keinot kustannushallinnan luotettavuuden parantamiseksi ovat toimenpide-ehdotuksia, joista osa vaatii johdon tukea, kouluttamista ja jalkauttamista toimiakseen.
Kohdeyrityksenä tutkimukselle on ruotsalaisen rakennuskonsernin suomalainen tytäryhtiö, jossa on valmistuneiden hankkeiden ennuste- ja toteumatiedon sekä työmaa-auditointien perusteella havaittu puutteita kustannushallinnan luotettavuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli luotettavuuden parantaminen kohdeyrityksen urakkaliiketoiminnassa, ja tämä päätavoite jakautui sitä tukevaan kolmeen osatavoitteeseen, jotka olivat kustannushallinnan perusperiaatteiden kuvaaminen, kustannushallinnan nykytilan selvittäminen kohdeyrityksessä sekä keinojen esittäminen kustannushallinnan parantamiseksi. Tutkimusmetodeina käytettiin kirjallisuustutkimusta, kyselytutkimusta, jonka pääpaino oli toimihenkilöiden osaamistasoa selvittävässä osaamiskartoituksessa ja puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Lisäksi tehtiin luovutettujen hankkeiden analyysi, joka pohjautui taloushallinnolle ja johdolle raportoituun ennustetietoon sekä hankkeen toteutuneisiin kustannuksiin eri rakennus- ja suoritusosille.
Tutkimuksen perusteella havaittiin, että edellytysten luonti hankkeiden kustannushallinnalle aloitetaan jo siinä vaiheessa, kun kohteesta tehdään laskentapäätös. Erityisiä luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ongelmakohtia nousi esiin jokaisessa hankkeen vaiheessa: laskennassa, rakentamisen valmisteluvaiheessa ja rakentamisen aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeyrityksessä elää vahvasti ”jemmakulttuuri”, jossa yllättäviin menoihin tarkoitettuja varauksia, eli niin kutsuttuja jemmoja, aletaan purkaa vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa hanketta. Myös tämä aiheuttaa ongelmia kustannushallinnan luotettavuuteen, sillä positiiviseenkin suuntaan tapahtuva suuri tuloksen heilahdus hankkeen loppuvaiheessa johtaa ongelmiin yritystasolla tapahtuvassa tuloksen ennustamisessa. Kohdeyritykselle esitetyt keinot kustannushallinnan luotettavuuden parantamiseksi ovat toimenpide-ehdotuksia, joista osa vaatii johdon tukea, kouluttamista ja jalkauttamista toimiakseen.