Turvaohjaamon rungon tiivistysmenetelmät
Latva-Pukkila, Olli (2017)
Latva-Pukkila, Olli
2017
Konetekniikka
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-04-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201703151174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201703151174
Tiivistelmä
Turvaohjaamon rungon muodostavien runkoputkien sekä lattia- ja seinälevyjen välille jää aina väistämättä pieniä rakoja ja koloja. Jotta ohjaamo saadaan eristettyä vedeltä, ilmalta ja melulta, on nämä rungon raot ja kolot tiivistettävä. MSK Cabinsin tapauksessa turvaohjaamon rungon tiivistys tehdään tällä hetkellä ensin pursottamalla ja sitten pensselöimällä tiivistemassa rakoihin ja hitsaussaumojen alueelle. Nykyistä menetelmää pyritään kehittämään, jotta siihen kuluvaa työaikaa ja kustannuksia saadaan pienennettyä. Samalla pyritään parantamaan työvaiheen työergonomiaa sekä saumausjäljen ulkonäköä ja tasalaatuisuutta.
Tutkimusongelmaan lähdettiin etsimään ratkaisuja autoteollisuuden samankaltaisista sovelluskohteista. Lisäksi kartoitettiin käyttökohteeseen soveltuvia tiivistemassoja ja vertailtiin tiivistysjärjestelmiä ja suuttimia. Autoteollisuuden ratkaisuja tutkittaessa huomattiin, että tiivistemateriaali levitetään useimmiten ruiskuttamalla ja useimmiten robottien avulla automatisoidussa tiivistyssolussa. Ruiskutusta päätettiin kokeilla ohjaamon saumojen kaltaisissa tiivistyskohteissa. Myös ruiskutusparametrien lähtöarvoille etsittiin optimaalista kombinaatiota Taguchi-menetelmää käyttäen.
Testeissä kävi ilmi, että suurin osa ohjaamon saumoista on tiivistettävissä ruiskutuksen avulla. Ruiskutuksen myötä työvaiheeseen kuluvaa työaikaa, ja sitä kautta kustannuksia saataisiin pienennettyä noin neljänneksellä. Kaikkia saumakohteita ei kuitenkaan ole mahdollista tiivistää ruiskuttamalla, jolloin osa saumoista täytyy tiivistää kuten aikaisemminkin. Ruiskutuksen avulla myös tiivistemateriaalin kulutusta saadaan pienennettyä myös noin kolmanneksella.
Tutkimusongelmaan lähdettiin etsimään ratkaisuja autoteollisuuden samankaltaisista sovelluskohteista. Lisäksi kartoitettiin käyttökohteeseen soveltuvia tiivistemassoja ja vertailtiin tiivistysjärjestelmiä ja suuttimia. Autoteollisuuden ratkaisuja tutkittaessa huomattiin, että tiivistemateriaali levitetään useimmiten ruiskuttamalla ja useimmiten robottien avulla automatisoidussa tiivistyssolussa. Ruiskutusta päätettiin kokeilla ohjaamon saumojen kaltaisissa tiivistyskohteissa. Myös ruiskutusparametrien lähtöarvoille etsittiin optimaalista kombinaatiota Taguchi-menetelmää käyttäen.
Testeissä kävi ilmi, että suurin osa ohjaamon saumoista on tiivistettävissä ruiskutuksen avulla. Ruiskutuksen myötä työvaiheeseen kuluvaa työaikaa, ja sitä kautta kustannuksia saataisiin pienennettyä noin neljänneksellä. Kaikkia saumakohteita ei kuitenkaan ole mahdollista tiivistää ruiskuttamalla, jolloin osa saumoista täytyy tiivistää kuten aikaisemminkin. Ruiskutuksen avulla myös tiivistemateriaalin kulutusta saadaan pienennettyä myös noin kolmanneksella.