Urakoitsijan taloudellisten riskienhallinta Infrahankkeessa
Klemetti, Matti (2017)
Klemetti, Matti
2017
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2017-02-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201701251081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201701251081
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin infraurakoitsijan taloudellistenriskien hallintaa urakan tarjousvaiheessa. Tutkimus tehtiin kirjallisuus selvityksenä sekä analysoimalla kahta kohdeyrityksen toteuttamaa case-työmaata. Kirjallisuus katsauksella selvitettiin riskienhallinnan viitekehys sekä prosessiin kuuluvat toimenpiteet. Tutkimuksessa käytiin myös läpi kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia riskien analysointi menetelmiä. Tutkimusta tehtäessä oli erityinen mielenkiinto Monte Carlo simulaatiota kohtaan
Empiirisessä osiossa analysoitiin kahta kohdeyrityksen toteuttamaa työmaata. Kustannusarvioiden perusteella työmaa jaettiin rakennekokonaisuuksiin. Rakennekokonaisuuksia simuloitiin Monte Carlo-menetelmällä. Simulaatiolla luotiin ennuste, johon työmaan toteutuneita kustannuksia verrattiin. Tällä tavoin testattiin, kuinka hyvin Monte Carlo analyysilla pystyy ennustamaan toteutuneita tuloksia. Työmaan toteutuneet kustannukset litteroitiin simulaatiota varten luotuihin rakennekokonaisuuksiin. Vertailemalla hinnoiteltuja ja toteutuneita kokonaisuuksia löydettiin työmaista kustannuspoikkeamia. Näitä kustannuspoikkeamia analysoimalla löydettiin tarkempia syitä case-työmaan menestykseen tai tappioon.
Simulointi toteutettiin @Risk ohjelmalla. Simulointilitterat pyrittiin luomaan niiden käyttämien resurssien perusteella. Näin litteroiden välisiä korrelaatioita pyrittiin minimoimaan. Monte Carlo simulaation luominen vaatii totuudenmukaista taustatietoa aikaisemmin toteutetuilta työmailta. Kohdeyrityksessä ei kerätä toteumatietoa työmailta. Tämän takia saatuja simulaatiotuloksia voidaan pitää vääristyneinä ja niiden luomat ennusteet olivat joko liian optimistisia tai pessimistisiä toteutuneeseen verrattuna.
Case-työmaiden analysoinnit paljastivat lukuisia projektinhallinnan puutteita työmailla. Tutkimuksen tuloksena kohdeyritykselle suositellaan riskienhallinnan ottamista osaksi tarjouslaskentaa. Esitetyssä mallissa riskienhallinta nivoutuu osaksi tarjouslaskentaa ja siinä syntynyttä riskienhallintasuunnitelmaa voidaan hyödyntää päivitettynä työmaan johtamisessa. Lisäksi kohdeyritykselle suositellaan yhtenäisiä tapoja työmaiden kustannus- ja määräseurantaan.
Empiirisessä osiossa analysoitiin kahta kohdeyrityksen toteuttamaa työmaata. Kustannusarvioiden perusteella työmaa jaettiin rakennekokonaisuuksiin. Rakennekokonaisuuksia simuloitiin Monte Carlo-menetelmällä. Simulaatiolla luotiin ennuste, johon työmaan toteutuneita kustannuksia verrattiin. Tällä tavoin testattiin, kuinka hyvin Monte Carlo analyysilla pystyy ennustamaan toteutuneita tuloksia. Työmaan toteutuneet kustannukset litteroitiin simulaatiota varten luotuihin rakennekokonaisuuksiin. Vertailemalla hinnoiteltuja ja toteutuneita kokonaisuuksia löydettiin työmaista kustannuspoikkeamia. Näitä kustannuspoikkeamia analysoimalla löydettiin tarkempia syitä case-työmaan menestykseen tai tappioon.
Simulointi toteutettiin @Risk ohjelmalla. Simulointilitterat pyrittiin luomaan niiden käyttämien resurssien perusteella. Näin litteroiden välisiä korrelaatioita pyrittiin minimoimaan. Monte Carlo simulaation luominen vaatii totuudenmukaista taustatietoa aikaisemmin toteutetuilta työmailta. Kohdeyrityksessä ei kerätä toteumatietoa työmailta. Tämän takia saatuja simulaatiotuloksia voidaan pitää vääristyneinä ja niiden luomat ennusteet olivat joko liian optimistisia tai pessimistisiä toteutuneeseen verrattuna.
Case-työmaiden analysoinnit paljastivat lukuisia projektinhallinnan puutteita työmailla. Tutkimuksen tuloksena kohdeyritykselle suositellaan riskienhallinnan ottamista osaksi tarjouslaskentaa. Esitetyssä mallissa riskienhallinta nivoutuu osaksi tarjouslaskentaa ja siinä syntynyttä riskienhallintasuunnitelmaa voidaan hyödyntää päivitettynä työmaan johtamisessa. Lisäksi kohdeyritykselle suositellaan yhtenäisiä tapoja työmaiden kustannus- ja määräseurantaan.