Impact of Operation and Maintenance Practices on Sustainability of Rural Water Supply Systems – case Devchuli, Nepal
Lukka, Anna (2016)
Lukka, Anna
2016
Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma
Luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201611254801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201611254801
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä tutkittiin kunnossapitokäytäntöjen vaikutusta vesihuoltojärjestelmien pitkän aikavälin kestävyyteen. Työssä tutkittiin Länsi-Nepalissa 1990-2005 toteutetun Suomen osittain rahoittaman Rural Water Supply and Sanitation Project (RWSSP) –hankkeen aikana rakennettuja talousvesijärjestelmiä. Työ käsittelee kyläläisten kohtaamia vesihuoltojärjestelmiin liittyviä käytännön teknisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Työssä kartoitettiin myös, oliko kylissä koulutettuja työntekijöitä, jotka pystyvät hoitamaan vesijärjestelmän kunnossapitoa, ja oliko kunnossapitoon saatavilla teknistä tukea muualta.
Vesilähteiden kuivuminen, vesijärjestelmien tukkeutuminen kalkilla ja heikentynyt veden laatu sadekauden aikana olivat olleet ongelmana Devchulissa, jossa tämä tapaustutkimus tehtiin. Osa vesihuoltojärjestelmistä vaurioitui joka vuosi maanvyöryn seurauksena, mutta useimmiten kyläläiset pystyivät korjaamaan järjestelmän toimivaksi viikossa. Väestönkasvu ja siitä johtuva veden niukkuus paljastui yhdeksi suurimmista syistä, miksi järjestelmiä ei koettu täysin toimiviksi. Kasvaneen tulotason ja ulkomaisten rahalähetysten yleistymisen ansiosta mahdollisuus saada vesipiste omaan kotitalouteen oli alkanut kiinnostaa kyläläisiä. Monet halusivat, että vesijärjestelmät saneerattaisiin ja yleisistä vesipisteistä siirryttäisiin yksityisiin.
Paikallishallinnolta ei ollut helppoa saada teknistä eikä taloudellista tukea. Usein vesijärjestelmien korjaukset olivat liian kalliita, jotta käyttäjäkomiteat olisivat voineet kattaa niiden kustannukset ilman ulkopuolista rahallista tukea. Osa käyttäjäkomiteoista olikin turvautunut halvempiin teknisiin ratkaisuihin kuten rikkoutuneiden putkien korjaamiseen bambun varren palalla. Kolmessa neljäsosassa kylistä oli kunnossapidosta vastaava työntekijä, mutta heidän työnkuvansa ja osaamistasonsa vaihtelivat paljon. Tulevaisuudessa vesijärjestelmien toiminnan turvaamiseksi paikallishallinnon tulisi tarjota käyttäjäkomiteoille säännöllistä tukea. Tämä edellyttää paikallishallinnon osaamisen ja rakenteiden vahvistamista, jossa myös järjestöillä ja yksityisen sektorin toimijoilla voisi olla jonkinlainen rooli.
Vesilähteiden kuivuminen, vesijärjestelmien tukkeutuminen kalkilla ja heikentynyt veden laatu sadekauden aikana olivat olleet ongelmana Devchulissa, jossa tämä tapaustutkimus tehtiin. Osa vesihuoltojärjestelmistä vaurioitui joka vuosi maanvyöryn seurauksena, mutta useimmiten kyläläiset pystyivät korjaamaan järjestelmän toimivaksi viikossa. Väestönkasvu ja siitä johtuva veden niukkuus paljastui yhdeksi suurimmista syistä, miksi järjestelmiä ei koettu täysin toimiviksi. Kasvaneen tulotason ja ulkomaisten rahalähetysten yleistymisen ansiosta mahdollisuus saada vesipiste omaan kotitalouteen oli alkanut kiinnostaa kyläläisiä. Monet halusivat, että vesijärjestelmät saneerattaisiin ja yleisistä vesipisteistä siirryttäisiin yksityisiin.
Paikallishallinnolta ei ollut helppoa saada teknistä eikä taloudellista tukea. Usein vesijärjestelmien korjaukset olivat liian kalliita, jotta käyttäjäkomiteat olisivat voineet kattaa niiden kustannukset ilman ulkopuolista rahallista tukea. Osa käyttäjäkomiteoista olikin turvautunut halvempiin teknisiin ratkaisuihin kuten rikkoutuneiden putkien korjaamiseen bambun varren palalla. Kolmessa neljäsosassa kylistä oli kunnossapidosta vastaava työntekijä, mutta heidän työnkuvansa ja osaamistasonsa vaihtelivat paljon. Tulevaisuudessa vesijärjestelmien toiminnan turvaamiseksi paikallishallinnon tulisi tarjota käyttäjäkomiteoille säännöllistä tukea. Tämä edellyttää paikallishallinnon osaamisen ja rakenteiden vahvistamista, jossa myös järjestöillä ja yksityisen sektorin toimijoilla voisi olla jonkinlainen rooli.