Elintarviketeollisuuden tuotantorakennusten kuntotutkimukset
Heinilä, Matti (2016)
2016
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201611244759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201611244759
Tiivistelmä
Korjausrakentamisen tavoite on teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna rakennuksen toimivuuden ylläpitäminen. Taloudellisesti tarkasteltuna korjausrakentamisella pyritään säilyttämään rakennuksen varallisuusarvo. Korjausrakentamisen keinoin voidaan myös säilyttämisen sijaan kohentaa ja kehittää rakennuksen toimivuutta ja arvoja vastaamaan nykyhetken vaatimuksia.
Suomalaisessa rakennuskannassa tunnetaan useita riskirakenteita, jotka tiedetään vaurioherkiksi. Riskirakenteille on tunnusomaista niiden rakennusfysikaalisen toiminnan puutteet. Riskirakenne ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että rakenne olisi vaurioitunut. Toisaalta rakenne, jota ei pidetä nykytiedon valossa riskirakenteena, voi yhtälailla vaurioitua kuin riskirakenne. Tyypillisesti tämä johtuu suunnittelussa, rakentamisessa tai ylläpidossa tapahtuneista virheistä. Jotta rakenteiden vaurioitumisilta vältyttäisiin, kiinteistönpidon tulee olla suunnitelmallista ja rakenteiden kuntoa tulee seurata säännöllisin väliajoin.
Diplomityön tavoitteena oli selvittää leipomotuotantorakennuksen vaipparakenteiden ja kantavan rungon tekninen kunto ja korjaustarpeet. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat rakenteet, jotka vaikuttavat eniten rakennuksen terveelliseen ja turvalliseen käyttöön sekä aiheuttavat vaurioituessaan merkittävimmät taloudelliset tappiot kiinteistön omistajalle. Lisäksi häiriöt rakennuksessa saattavat aiheuttaa liiketoiminnan kannalta haitallisen tuotannon katkeamisen.
Työ aloitettiin kirjallisuustutkimuksella, jossa selvitettiin rakennetyyppien rasitustekijöitä, vaurioitumismekanismeja sekä vaurioiden korjaustapoja. Kirjallisuustutkimuksesta saatujen tietojen pohjalta kohteessa suoritettiin rakennetekninen kuntotutkimus, jossa selvitettiin vaipparakenteiden ja kantavan rungon teknistä kuntoa, korjaustarvetta sekä käytettävissä olevia korjausmenetelmiä. Kuntotutkimuksen perusteella rakenteiden merkittävin rasitustekijä on kosteus. Erityisesti vapaa vesi, kuten sadevesi, rakenteeseen kulkeutuessaan vaurioittaa rakennusosan nopeasti. Tutkitussa rakennuksessa sisäpuolen kosteustuotto havaittiin korkeaksi. Diffuusiolla ja konvektiolla kulkeutuneen kosteuden aiheuttamia vaurioita havaittiinkin useissa paikoissa.
Tutkimuksessa esiin tulleiden vaurioiden korjaamiseen annetaan diplomityössä eritasoisia toimenpide-ehdotuksia, joilla tutkittujen rakenneosien tekninen arvo pystytään palauttamaan entiselle tai nostamaan nykyvaatimusten tasolle. Lisäksi annetaan toimenpide-ehdotuksia, joilla rakenteisiin kohdistuvia rasituksia pystytään pienentämään, jotta rakenteiden turmeltuminen saataisiin pysähtymään tai hidastumaan oleellisesti.
Suomalaisessa rakennuskannassa tunnetaan useita riskirakenteita, jotka tiedetään vaurioherkiksi. Riskirakenteille on tunnusomaista niiden rakennusfysikaalisen toiminnan puutteet. Riskirakenne ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että rakenne olisi vaurioitunut. Toisaalta rakenne, jota ei pidetä nykytiedon valossa riskirakenteena, voi yhtälailla vaurioitua kuin riskirakenne. Tyypillisesti tämä johtuu suunnittelussa, rakentamisessa tai ylläpidossa tapahtuneista virheistä. Jotta rakenteiden vaurioitumisilta vältyttäisiin, kiinteistönpidon tulee olla suunnitelmallista ja rakenteiden kuntoa tulee seurata säännöllisin väliajoin.
Diplomityön tavoitteena oli selvittää leipomotuotantorakennuksen vaipparakenteiden ja kantavan rungon tekninen kunto ja korjaustarpeet. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat rakenteet, jotka vaikuttavat eniten rakennuksen terveelliseen ja turvalliseen käyttöön sekä aiheuttavat vaurioituessaan merkittävimmät taloudelliset tappiot kiinteistön omistajalle. Lisäksi häiriöt rakennuksessa saattavat aiheuttaa liiketoiminnan kannalta haitallisen tuotannon katkeamisen.
Työ aloitettiin kirjallisuustutkimuksella, jossa selvitettiin rakennetyyppien rasitustekijöitä, vaurioitumismekanismeja sekä vaurioiden korjaustapoja. Kirjallisuustutkimuksesta saatujen tietojen pohjalta kohteessa suoritettiin rakennetekninen kuntotutkimus, jossa selvitettiin vaipparakenteiden ja kantavan rungon teknistä kuntoa, korjaustarvetta sekä käytettävissä olevia korjausmenetelmiä. Kuntotutkimuksen perusteella rakenteiden merkittävin rasitustekijä on kosteus. Erityisesti vapaa vesi, kuten sadevesi, rakenteeseen kulkeutuessaan vaurioittaa rakennusosan nopeasti. Tutkitussa rakennuksessa sisäpuolen kosteustuotto havaittiin korkeaksi. Diffuusiolla ja konvektiolla kulkeutuneen kosteuden aiheuttamia vaurioita havaittiinkin useissa paikoissa.
Tutkimuksessa esiin tulleiden vaurioiden korjaamiseen annetaan diplomityössä eritasoisia toimenpide-ehdotuksia, joilla tutkittujen rakenneosien tekninen arvo pystytään palauttamaan entiselle tai nostamaan nykyvaatimusten tasolle. Lisäksi annetaan toimenpide-ehdotuksia, joilla rakenteisiin kohdistuvia rasituksia pystytään pienentämään, jotta rakenteiden turmeltuminen saataisiin pysähtymään tai hidastumaan oleellisesti.