Sellutehtaiden kokonaistehokkuuden hallinnan kehittäminen
Perälä, Antti (2016)
2016
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201611084696
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201611084696
Tiivistelmä
Tuotannon tehokkuuden kehittäminen on tärkeä osa valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitoa. Yhtenä tuotannon tehokkuuden keskeisenä osa-alueena on olemassa olevan laitekapasiteetin mahdollisimman korkea hyödyntäminen. Tässä työssä tutkitaan, miten tuotantolaitteiden kokonaistehokkuutta voidaan mitata ja raportoida osastotasolla sellutehtaalla. Työssä muodostetaan ehdotus, mistä ja miten tehokkuutta tulisi mitata sekä millaisia menetelmiä kokonaistehokkuuden hallinnan kehittämiseksi tarvitaan. Työn kohdeyrityksenä on UPM ja työ rajataan yrityksen selluliiketoimintoihin Suomessa. Lähtötilanteessa tehtailla käytetään tehdastason kokonaistehokkuuden mittaamiseen tuotantolaitteiden tuotannollisen suorituskyvyn mittaamiseen kehitettyä Overall Equipment Effectiveness(OEE) -mittaristoa.
Työn kirjallisuuskatsaus keskittyy tuotannon tehokkuuden mittaamiseen OEE-mallin avulla, OEE-mallin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen liittyvään TPM-konseptiin, tuotannon tehokkuuden ja tuottavuuden yhteyteen sekä sellun valmistusprosessiin yleisellä tasolla. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen tutkimuksen pohjaksi muodostettiin lohkokaavioesitys mukana olevien tehtaiden prosesseista erojen ja yhteneväisyyksien hahmottamiseksi. Tämän jälkeen varsinaisessa tiedonkeruussa keskeisimpänä tiedonkeruumenetelmänä olivat haastattelut, joiden avulla pyrittiin selvittämään nykytilaa ja tarpeita tuotannon tehokkuuden raportoimiseksi. Tiedonkeruun pohjalta muodostettiin ehdotus, miten tehtaiden osastokohtainen kokonaistehokkuuden mittaaminen tulisi järjestää. Ratkaisuehdotuksessa keskeisimpinä vaatimuksina olivat yhtenevät mittausmenetelmät eri tehtailla sekä tehokkuuden raportoinnin tarkoituksenmukainen yksityiskohtaisuus.
Ratkaisuehdotuksessa määritellään selkeät mittauspisteet eri tehtaiden tehokkuuden mittaamiseksi osastoittain. Mittauspisteiden lisäksi ratkaisuehdotus sisältää suositukset tehokkuuden raportoimiseksi tarvittavasta järjestelmästä sekä toimintatavoista raportointijärjestelmän ympärillä. Ratkaisuehdotuksen suositusten viemiseksi käytäntöön sen sisältö tulee arvioida kaikilla mukana olevilla tehtailla ja päättää jatkotoimista järjestelmän rakentamiseksi. Tuotannon kokonaistehokkuuden mittaamisen laajentaminen osastotasolle on yksi askel kohti yksityiskohtaisempaa tehokkuuden mittaamista. Valmistusprosessi on kuitenkin monimutkainen ilmiö ja tähän toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä tehokkuuden kokonaisvaltaiseen mittaamiseen tulisi tutkia ja kehittää edelleen. Kokonaisvaltaiseen kokonaistehokkuuden mittaamiseen tulisi sisällyttää laitekapasiteetin lisäksi kaikki muut valmistusprosessiin tarvittavat panokset, kuten raaka-aineet ja työvoima.
Työn kirjallisuuskatsaus keskittyy tuotannon tehokkuuden mittaamiseen OEE-mallin avulla, OEE-mallin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen liittyvään TPM-konseptiin, tuotannon tehokkuuden ja tuottavuuden yhteyteen sekä sellun valmistusprosessiin yleisellä tasolla. Kirjallisuuskatsauksen jälkeen tutkimuksen pohjaksi muodostettiin lohkokaavioesitys mukana olevien tehtaiden prosesseista erojen ja yhteneväisyyksien hahmottamiseksi. Tämän jälkeen varsinaisessa tiedonkeruussa keskeisimpänä tiedonkeruumenetelmänä olivat haastattelut, joiden avulla pyrittiin selvittämään nykytilaa ja tarpeita tuotannon tehokkuuden raportoimiseksi. Tiedonkeruun pohjalta muodostettiin ehdotus, miten tehtaiden osastokohtainen kokonaistehokkuuden mittaaminen tulisi järjestää. Ratkaisuehdotuksessa keskeisimpinä vaatimuksina olivat yhtenevät mittausmenetelmät eri tehtailla sekä tehokkuuden raportoinnin tarkoituksenmukainen yksityiskohtaisuus.
Ratkaisuehdotuksessa määritellään selkeät mittauspisteet eri tehtaiden tehokkuuden mittaamiseksi osastoittain. Mittauspisteiden lisäksi ratkaisuehdotus sisältää suositukset tehokkuuden raportoimiseksi tarvittavasta järjestelmästä sekä toimintatavoista raportointijärjestelmän ympärillä. Ratkaisuehdotuksen suositusten viemiseksi käytäntöön sen sisältö tulee arvioida kaikilla mukana olevilla tehtailla ja päättää jatkotoimista järjestelmän rakentamiseksi. Tuotannon kokonaistehokkuuden mittaamisen laajentaminen osastotasolle on yksi askel kohti yksityiskohtaisempaa tehokkuuden mittaamista. Valmistusprosessi on kuitenkin monimutkainen ilmiö ja tähän toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä tehokkuuden kokonaisvaltaiseen mittaamiseen tulisi tutkia ja kehittää edelleen. Kokonaisvaltaiseen kokonaistehokkuuden mittaamiseen tulisi sisällyttää laitekapasiteetin lisäksi kaikki muut valmistusprosessiin tarvittavat panokset, kuten raaka-aineet ja työvoima.