Operatiivisen toiminnan mittarit asiantuntijavaltaisessa projektiliiketoiminnassa
Nenonen, Tero (2016)
2016
Tuotantotalouden koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201610264648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201610264648
Tiivistelmä
Työssä suunniteltiin operatiivisen suorituskyvyn mittaristo automaatiojärjestelmiä valmistavaan yritykseen. Suunnittelun lähtökohtana on ollut pyrkimys jatkuvaan parantamiseen ja tavoitteena oli kokonaisprosessia tukeva mittaristo, joka kannustaa yhteistyöhön. Suorituskyvyn mittaaminen sisältää useita vaiheita, joista tässä keskityttiin mittariston sisällön suunnitteluun. Tässäkin vaiheessa pidettiin kuitenkin mielessä implementoinnin asettamat rajoitteet ja valitsemaan mittareita, joiden hyödyt ovat toteuttamisen ja ylläpidon kustannuksia suuremmat. Kohdeyrityksen tarpeena oli osastokohtaisen mittariston kehittäminen, joten työn lopputuloksena syntyivät tasapainotetut tuloskortit yrityksen eri osastoille.
Mittariston suunnittelussa hyödynnettiin sekä kirjallisuutta, että kohdeyrityksen asiantuntijoiden kokemusta ja näkemystä. Kirjallisuuteen tukeuduttiin erityisesti suorituskyvyn mittaamisen yleisten periaatteiden, parhaiden käytäntöjen sekä joidenkin prosessien yleisten menestystekijöiden ja mittareiden tunnistamisessa. Yrityksen asiantuntijoiden näkemyksen avulla nämä sovitettiin kohdeyrityksen toimintamalleihin ja liiketoimintaympäristöön sopiviksi.
Yrityskohtainen näkemys kerättiin haastattelemalla kultakin osastolta eri asemissa olevia henkilöitä. Osastovastaavien ja prosessinomistajien lisäksi mukaan valittiin myös muuta henkilöstöä, jotta nähdään myös ruohonjuuritason jokapäiväiset tarpeet ja saadaan osallistettua ja sitoutettua henkilös-töä. Haastattelujen pohjalta tunnistettiin prosessien menestystekijät ja kehityskohteet, joihin mittarit pyrittiin mahdollisuuksien mukaan kohdistamaan.
Mittarit suunniteltiin siten, että ne kattaisivat mahdollisimman hyvin tunnistetut yrityskohtaiset, sekä kirjallisuudessa esitetyt yleiset menestystekijät. Menestystekijöissä pyrittiin huomioimaan prosessin omien tarpeiden lisäksi myös sen vaikutukset ulkoisiin ja sisäisiin asiakkaaseen. Näin toimien pyrittiin ennaltaehkäisemään osaoptimointia ja tukemaan kokonaisprosessia.
Mittariston suunnittelussa hyödynnettiin sekä kirjallisuutta, että kohdeyrityksen asiantuntijoiden kokemusta ja näkemystä. Kirjallisuuteen tukeuduttiin erityisesti suorituskyvyn mittaamisen yleisten periaatteiden, parhaiden käytäntöjen sekä joidenkin prosessien yleisten menestystekijöiden ja mittareiden tunnistamisessa. Yrityksen asiantuntijoiden näkemyksen avulla nämä sovitettiin kohdeyrityksen toimintamalleihin ja liiketoimintaympäristöön sopiviksi.
Yrityskohtainen näkemys kerättiin haastattelemalla kultakin osastolta eri asemissa olevia henkilöitä. Osastovastaavien ja prosessinomistajien lisäksi mukaan valittiin myös muuta henkilöstöä, jotta nähdään myös ruohonjuuritason jokapäiväiset tarpeet ja saadaan osallistettua ja sitoutettua henkilös-töä. Haastattelujen pohjalta tunnistettiin prosessien menestystekijät ja kehityskohteet, joihin mittarit pyrittiin mahdollisuuksien mukaan kohdistamaan.
Mittarit suunniteltiin siten, että ne kattaisivat mahdollisimman hyvin tunnistetut yrityskohtaiset, sekä kirjallisuudessa esitetyt yleiset menestystekijät. Menestystekijöissä pyrittiin huomioimaan prosessin omien tarpeiden lisäksi myös sen vaikutukset ulkoisiin ja sisäisiin asiakkaaseen. Näin toimien pyrittiin ennaltaehkäisemään osaoptimointia ja tukemaan kokonaisprosessia.