Työmaakulttuuri suorituskyvyn ja laadun näkökulmasta: case YIT
Salopää, Tuomas Pekka (2016)
2016
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201610184604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201610184604
Tiivistelmä
Organisaatiokulttuurin tutkimus alkoi rakennusalalla herättää kiinnostusta 2000-luvun alkupuolella. Rakentamisen tuottavuuden kehittäminen ja koko alalla koettu tuotteiden ja toiminnan laatuvaje, ovat toimineet tutkimuksen aloittamisen ajureina. Useilla teollisuuden aloilla organisaatiokulttuurin yhteys tuotantoyksiköiden suorituskykyyn sekä laatutasoon on jo todettu. Tätä yhteyttä ei ole tutkittu rakennusalalla.
Tutkimuksen kohdeyrityksenä on YIT Rakennus Oy. Tutkimuksessa selvitettiin YIT:n työmailla ilmentyvän organisaatiokulttuurin vaikutus työmaiden suorituskykyyn ja laaduntuottoon, sekä työmaakulttuurin nykytila ja kehityssuunnat, niin koko yrityksen työmailla yleisesti, kuin eri toimialoilla, sekä maantieteellisillä alueillakin.
Sovellettu tutkimusmenetelmä on osin kvalitatiivinen ja osin kvantitatiivinen, joka johtuu tutkimuksessa käytetyistä kolmesta mittarista. Mittareilla määritettiin työmaiden suorituskyky, laatutaso, sekä työmaakulttuuriprofiili. Mittaukset suoritettiin 30 YIT:n eri puolilla Suomea sijaitsevilla työmaalla, sisältäen niin talonrakentamisen, toimitilarakentamisen, kuin infrarakentamisenkin työmaita. Suorituskykymittaus ja kulttuurimittaus sisälsivät kyselyitä, jotka toteutettiin 253 YIT:n työmailla toimivalle henkilölle. Työmaiden mittaukset suoritettiin tammi-maaliskuussa 2016, ja tutkimus valmistui toukokuussa 2016.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin vahvana ilmentyvän organisaatiokulttuurin olevan yhdistävä tekijä niin laadun kuin suorituskyvyn näkökulmista hyvin menestyvillä työmailla. Kulttuurin profiloitumisessa merkittävin vaikutus työmaan menestymiselle havaittiin olevan klaani-tyyppisellä kulttuurilla, joka ilmentyy me-henkisyytenä ja osallistumisen korostamisena. Tutkimuksessa havaittiin myös työmaan suorituskyvyn ja laatutason olevan yhteydessä toisiinsa. Hyvällä suorituskyvyn tasolla toimivat työmaat ilmensivät myös hyvää laaduntuottoa.
Tulosten perusteella työmaakulttuurin kehityssuunniksi esitetään yhteishenkisyyden ja osallistumisen painottamista, henkilöstön kehittämisen kautta sekä työntekijöiden osallistuttamisella yhteisen työmaan kehittämiseen. Tämä tarkoittaa työmaaorganisaatioiden kehittämistä enemmän sisäänpäin suuntautuneiksi.
Tutkimuksen kohdeyrityksenä on YIT Rakennus Oy. Tutkimuksessa selvitettiin YIT:n työmailla ilmentyvän organisaatiokulttuurin vaikutus työmaiden suorituskykyyn ja laaduntuottoon, sekä työmaakulttuurin nykytila ja kehityssuunnat, niin koko yrityksen työmailla yleisesti, kuin eri toimialoilla, sekä maantieteellisillä alueillakin.
Sovellettu tutkimusmenetelmä on osin kvalitatiivinen ja osin kvantitatiivinen, joka johtuu tutkimuksessa käytetyistä kolmesta mittarista. Mittareilla määritettiin työmaiden suorituskyky, laatutaso, sekä työmaakulttuuriprofiili. Mittaukset suoritettiin 30 YIT:n eri puolilla Suomea sijaitsevilla työmaalla, sisältäen niin talonrakentamisen, toimitilarakentamisen, kuin infrarakentamisenkin työmaita. Suorituskykymittaus ja kulttuurimittaus sisälsivät kyselyitä, jotka toteutettiin 253 YIT:n työmailla toimivalle henkilölle. Työmaiden mittaukset suoritettiin tammi-maaliskuussa 2016, ja tutkimus valmistui toukokuussa 2016.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin vahvana ilmentyvän organisaatiokulttuurin olevan yhdistävä tekijä niin laadun kuin suorituskyvyn näkökulmista hyvin menestyvillä työmailla. Kulttuurin profiloitumisessa merkittävin vaikutus työmaan menestymiselle havaittiin olevan klaani-tyyppisellä kulttuurilla, joka ilmentyy me-henkisyytenä ja osallistumisen korostamisena. Tutkimuksessa havaittiin myös työmaan suorituskyvyn ja laatutason olevan yhteydessä toisiinsa. Hyvällä suorituskyvyn tasolla toimivat työmaat ilmensivät myös hyvää laaduntuottoa.
Tulosten perusteella työmaakulttuurin kehityssuunniksi esitetään yhteishenkisyyden ja osallistumisen painottamista, henkilöstön kehittämisen kautta sekä työntekijöiden osallistuttamisella yhteisen työmaan kehittämiseen. Tämä tarkoittaa työmaaorganisaatioiden kehittämistä enemmän sisäänpäin suuntautuneiksi.