Aikataulullisen tuotannonohjausmenetelmän käyttö projektinjohtolähtöisessä rakennusurakassa
Väänänen, Ville (2016)
Väänänen, Ville
2016
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201609204525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201609204525
Tiivistelmä
Tutkimuksen alulle saattavana voimana on kohdeyrityksen tuotannon kehittämistoiminta, jolla tavoitellaan yrityksen arvoja oman toiminnan kehittämiselle. Yritys ei ole vielä vakiinnuttanut toimintatapaa työmaiden tuotannonohjaukselle tai aikataulunhallinnalle. Tällä hetkellä käytössä on useita eri menetelmiä työmaasta riippuen. Tutkimuksen pää-tavoitteena on Last Planner –menetelmän toimintamallin luominen. Testaamalla menetelmän mukaista toimintaa osana työmaan toimintaa, selvitetään prosessin mukaisen toiminnan sujuminen sekä menetelmän käytön hyödyt ja ongelmat. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka tutkimusote on konstruktiivinen eli suunnittelutie-teellinen. Tutkimuksen toteutustapa on toimintatutkimus, jossa suunnitellaan ja toteutetaan teoreettisen menetelmään pohjautuvan yrityksen sisäisen toimintamallin käyttö kohdeyrityksen työmaalla. Tutkimusaineisto kerätään toimintamallin toimintaan ja käyttöön liittyvästä dokumentaatiosta sekä toimintatutkimuksen aikana tehdyistä havainnoista. Tutkimuksen mukaan työmaahenkilöstön ja -osapuolien kouluttaminen, moti-vointi sekä tarvittava ohjeistus ovat menetelmän toimivan käytön edellyttämiä tekijöitä. Myös aliurakoitsijoiden toiminnan opastamista ja aikataulun merkityksen lisäämistä edellytetään, jotta toiminta saadaan halutun mukaiseksi. Tutkimuksen case-kohteessa työmaalle jalkautettiin teoriaan pohjautuva toimintamalli. Tutkimuksen mukaan toiminta tavoitellun mallin mukaisesti ei kuitenkaan ollut täysin prosessin mukaista. Käyttöön liittyviä ongelmia olivat työmaahenkilöstön sitoutuminen ja aikataulusuunnittelun osaamisen taso sekä urakoitsijoiden osaamattomuus oman työnsä aikataulutuksessa sekä sitoutuminen sovittuihin tavoitteisiin. Tutkimuksessa käytetyllä toimintamallilla pystyttiin kuitenkin lisäämään työmaahenkilöstön ja –osapuolien tietämystä työmaan kokonaistilanteesta ja aikataulullisesta etenemisestä. Urakoitsijoiden osalta oman työn suunnittelua pystyttiin parantamaan ja eri työvaiheiden yhteensovittamisesta saatiin helpompaa. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan suositella rakennustyömaan tuotannonohjauksessa aikataulunhallinnalle oman toimintatavan käyttöä. Kohdeyrityksen suositellaan tekevän strateginen päätös aikataulunhallintamenetelmän käyttöönotosta sekä tekevän tarkemman ja laajemman toimintatutkimuksen etukäteen suunnitellulla työkalulla toimintamallin viimeistelyksi.