Kilpailudynaaminen analyysi autoteollisuuden toimialasta
Kotilahti, Jussi (2016)
Kotilahti, Jussi
2016
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201609204522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201609204522
Tiivistelmä
Liiketoiminnassa tapahtuva yritysten välinen kilpailullinen vuorovaikutus eli kilpailudynamiikka viittaa yritysten suorittamien aloitteellisten ja niihin vastaavien kilpailullisten toimenpiteiden vaihdantaan markkinaprosessissa, toimijoiden pyrkiessä parantamaan tai ylläpitämään kilpailullista asemaansa. Toimenpiteiden seurauksena markkinaprosessi itsessään sekä yrityspopulaation jäsenten suhteelliset kilpailulliset asemat todennäköisesti muuttuvat. Yritysten välisen strategisen riippuvuuden asteen ollessa korkea ja kilpailun intensiivistä, on markkinaprosessi harvoin, jos koskaan niin sanotussa ”tasapainotilassa” ja voidaan olettaa, että yritysten suhteellisen suorituksen/menestyksen ratkaisee niiden kilpailutoimenpiteiden jatkumoiden ilmentämä kilpailukäyttäytymisen aktiivisuuden ja aggressiivisuuden aste.
Työ jakaantuu kahteen osaan: Teoriaosan kirjallisuuskatsauksessa pyritään aihepiirin aiempaa tutkimusta läpikäymällä muodostamaan kokonaisvaltainen näkemys yksittäisen yrityksen kilpailukäyttäytymistä ohjaavista tekijöistä ja yritysten välisen kilpailun luonteeseen vaikuttavista tekijöistä. Nämä koostuvat yritysten sisäisten ominaispiirteiden, yrityspopulaation liiketoimintaympäristön, sekä markkinaprosessissa vaihdettavien kilpailutoimenpiteiden ja niistä muodostuvien kilpailullisten hyökkäysten vaihtelevista muuttujista. Työn empiirisessä osassa tavoitteena on maailman kolmen suurimman autoteollisuuden yrityksen – General Motorsin, Toyotan ja Volkswagenin kilpailutoiminnasta kerättyä aineistoa analysoimalla kuvata kohdeyritysten viiden vuoden tarkastelujaksolla toteuttama kilpailukäyttäytyminen, sekä työn kirjallisuuskatsauksessa esiteltyihin johtopäätöksiin ja teoreettisiin malleihin tukeutuen pyrkiä löytämään syitä autonvalmistajien suhteellisille suoritus- ja menestyseroille.
Tutkimus osoittaa, että tässä työssä valitun lähdeaineiston ja tutkimusmetodin perusteella, analysoitavien autonvalmistajayhtiöiden v. 2004–2008 tarkastelujakson aikainen kilpailullinen vuorovaikutus ei korreloinut kohdeyritysten suhteelliseen suoritustasoon työn teoriaosassa esiteltyjen mallien mukaisesti. Mahdollisia syitä tulosten epäjohdonmukaisuudelle on useita, joita käsitellään tarkemmin työn lopullisissa johtopäätöksissä ja kritiikissä.
Työ jakaantuu kahteen osaan: Teoriaosan kirjallisuuskatsauksessa pyritään aihepiirin aiempaa tutkimusta läpikäymällä muodostamaan kokonaisvaltainen näkemys yksittäisen yrityksen kilpailukäyttäytymistä ohjaavista tekijöistä ja yritysten välisen kilpailun luonteeseen vaikuttavista tekijöistä. Nämä koostuvat yritysten sisäisten ominaispiirteiden, yrityspopulaation liiketoimintaympäristön, sekä markkinaprosessissa vaihdettavien kilpailutoimenpiteiden ja niistä muodostuvien kilpailullisten hyökkäysten vaihtelevista muuttujista. Työn empiirisessä osassa tavoitteena on maailman kolmen suurimman autoteollisuuden yrityksen – General Motorsin, Toyotan ja Volkswagenin kilpailutoiminnasta kerättyä aineistoa analysoimalla kuvata kohdeyritysten viiden vuoden tarkastelujaksolla toteuttama kilpailukäyttäytyminen, sekä työn kirjallisuuskatsauksessa esiteltyihin johtopäätöksiin ja teoreettisiin malleihin tukeutuen pyrkiä löytämään syitä autonvalmistajien suhteellisille suoritus- ja menestyseroille.
Tutkimus osoittaa, että tässä työssä valitun lähdeaineiston ja tutkimusmetodin perusteella, analysoitavien autonvalmistajayhtiöiden v. 2004–2008 tarkastelujakson aikainen kilpailullinen vuorovaikutus ei korreloinut kohdeyritysten suhteelliseen suoritustasoon työn teoriaosassa esiteltyjen mallien mukaisesti. Mahdollisia syitä tulosten epäjohdonmukaisuudelle on useita, joita käsitellään tarkemmin työn lopullisissa johtopäätöksissä ja kritiikissä.