Tuotantoprosessin virtauttaminen ohjausperiaatteen ja layoutin muutoksella
Viitanen, Sami Armas (2016)
2016
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-09-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201608254461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201608254461
Tiivistelmä
Diplomityön kohdeyritys valmistaa hyttimoduuleja telakkateollisuudelle. Yrityksen oma osavalmistusosasto valmistaa paneelit, jotka liitetään kokoonpanolinjalla hytteihin. Työn tavoitteena on suunnitella ja mitoittaa uusi osavalmistuksen layout ja ohjausperiaate, joilla lähes nelinkertaistetaan tuotantokapasiteetti ja virtautetaan tuotanto. Näiden ohella esitellään uudet tuotannonseurannan mittarit.
Työ koostuu kolmesta osiosta: teoriaosuudesta, nykytilaselvityksestä sekä tavoitetilan suunnittelusta. Teoriaosuuden alussa käsitellään toimitusketjun vaatimusten vaikutusta suunniteltavaan ohjausperiaatteeseen ja layoutiin. Katsauksen pohjalta todetaan solu tai linjatuotannon olevan sopivimmat layoutit. Seuraavassa luvussa käydään läpi lean tuotannon työkaluja ja periaatteita. Lopussa käsitellään työntutkimusta, mittaustarkkuutta ja simulointia, joiden avulla voidaan suorittaa tarvittavat datankeräykset ja suunnitelmien validointi.
Nykytilaselvityksessä käydään läpi osavalmistuksen nykyinen funktionaaliseen erätuotantoon perustuva tuotantojärjestelmä. Tuote- ja tuotantoanalyysien pohjalta selvitetään kaikki tuotantoreitit ja niiden volyymit käyttäen ryhmäteknologiaan perustuvaa luokittelua. Tärkeimmistä reiteistä muodostetaan arvovirta-analyysit. Kerättyjen tietojen pohjalta hahmotellaan tavoiteltava arvovirta, johon on kuvattu uusi layout ohjausperiaatteen kanssa. Uusi layout muodostuu kahdesta tuotantolinjasta, joista toinen valmistaa standardipaneelit ja toinen jatkojalostettavat paneelit. Paneelit kokoonpannaan, jatkojalostetaan ja keräillään soluissa, jotka on liitetty tuotantolinjoihin. Systeemiin on liitetty lopputuotevarasto ja ohjausperiaate on kanban imuohjaus. Suunnitelmat validoidaan simulointimallilla. Viimeisessä luvussa esitellään viisi tuotannonseurantamittaria.
Simulointimallilla voidaan osoittaa uuden layoutin ja ohjausperiaatteen täyttävän kapasiteettivaatimukset ja parantavan läpimenoaikaa 88 %. Varastonkiertonopeus kasvaa noin neljästä 29:ään ja keskeneräinen tuotanto häviää lähes kokonaan.
Työ koostuu kolmesta osiosta: teoriaosuudesta, nykytilaselvityksestä sekä tavoitetilan suunnittelusta. Teoriaosuuden alussa käsitellään toimitusketjun vaatimusten vaikutusta suunniteltavaan ohjausperiaatteeseen ja layoutiin. Katsauksen pohjalta todetaan solu tai linjatuotannon olevan sopivimmat layoutit. Seuraavassa luvussa käydään läpi lean tuotannon työkaluja ja periaatteita. Lopussa käsitellään työntutkimusta, mittaustarkkuutta ja simulointia, joiden avulla voidaan suorittaa tarvittavat datankeräykset ja suunnitelmien validointi.
Nykytilaselvityksessä käydään läpi osavalmistuksen nykyinen funktionaaliseen erätuotantoon perustuva tuotantojärjestelmä. Tuote- ja tuotantoanalyysien pohjalta selvitetään kaikki tuotantoreitit ja niiden volyymit käyttäen ryhmäteknologiaan perustuvaa luokittelua. Tärkeimmistä reiteistä muodostetaan arvovirta-analyysit. Kerättyjen tietojen pohjalta hahmotellaan tavoiteltava arvovirta, johon on kuvattu uusi layout ohjausperiaatteen kanssa. Uusi layout muodostuu kahdesta tuotantolinjasta, joista toinen valmistaa standardipaneelit ja toinen jatkojalostettavat paneelit. Paneelit kokoonpannaan, jatkojalostetaan ja keräillään soluissa, jotka on liitetty tuotantolinjoihin. Systeemiin on liitetty lopputuotevarasto ja ohjausperiaate on kanban imuohjaus. Suunnitelmat validoidaan simulointimallilla. Viimeisessä luvussa esitellään viisi tuotannonseurantamittaria.
Simulointimallilla voidaan osoittaa uuden layoutin ja ohjausperiaatteen täyttävän kapasiteettivaatimukset ja parantavan läpimenoaikaa 88 %. Varastonkiertonopeus kasvaa noin neljästä 29:ään ja keskeneräinen tuotanto häviää lähes kokonaan.