Aurinkoenergian kannattavuus ja toteutus teollisuussähköverkossa
Tyni, Mikko (2016)
Tyni, Mikko
2016
Konetekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-08-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201608094404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201608094404
Tiivistelmä
Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen tulevaisuudessa tulee olemaan yhä tärkeämpi osa kehitystä kohti hiilineutraalia ja päästöttömämpää yhteiskuntaa. Puhtaamman teknologian suosiminen on otettu osaksi niin Euroopan unionin kuin Suomenkin omia ilmastotavoitteita. Kuluttamamme energian osittainen korvaaminen suorasti tuotetulla aurinkoenergialla on viime vuosien aikana lisääntynyt Suomessakin. Etenkin aurinkosähköjärjestelmien hintojen madaltumisen sekä hyötysuhteiden paranemisen myötä, on kiinnostus omaa sähköntuotantoa kohtaan lisääntynyt.
Aurinkosähköjärjestelmien suurempaa yleistymistä Suomessa on kuitenkin osaltaan hidastanut käsite vähäisestä auringon säteilystä, vaikka se on lähes yhtä suurta kuin Keski-Euroopassa. Esteiksi suuremmalle aurinkosähköntuottamiselle Suomessa on lisäksi tullut monimutkaisiksi koetut lainsäädännöt energia- sekä kiinteistöverotuksessa, jotka osaltaan huonontavat investointien kannattavuutta.
Tämä työ käsittelee aurinkoenergiainvestoinnin soveltuvuutta ja kannattavuutta teollisuussähköverkossa tapahtuvalle sähköntuotannolle. Työssä selvitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen soveltuvuutta alueeltaan aurinkosähköinvestoinnille. Selvityksessä kartoitetaan alueen nykyinen tilanne soveltuvien maa-alueiden osalta sekä sähkötaseeltaan. Työssä perehdytään sähköntuotantoa koskeviin lakeihin ja asetuksiin sekä tutkitaan investointia eri liiketoimintamallien näkökulmasta. Lopuksi investoinnin kannattavuutta selvitetään kolmella yleisesti käytössä olevalla laskennallisella tavalla.
Selvityksessä nähdään, että Ämmässuolta löytyy useampia aurinkosähkön tuotantoon soveltuvia sijoituspaikkoja. Teollisuussähköverkossa tapahtuvaa sähkön siirtoa omaan käyttöön ja alueelle tulevien yrityksien kesken voidaan pitää kannattavampana, jos tuotanto pysyy energiaverotuksen määrittelemän pientuotannon rajoissa. Selvityksessä havaitaan kumminkin alueen sähkön omavaraisuuden huonontavan merkittävästi investoinnin kannattavuutta. Liiketoimintamalleista hyödyllisimpänä voidaan pitää osuuskuntamallia, jolloin aurinkovoimalasta aiheutuvat hankinta- ja ylläpitokulut jakaantuisivat.
Aurinkosähköjärjestelmien suurempaa yleistymistä Suomessa on kuitenkin osaltaan hidastanut käsite vähäisestä auringon säteilystä, vaikka se on lähes yhtä suurta kuin Keski-Euroopassa. Esteiksi suuremmalle aurinkosähköntuottamiselle Suomessa on lisäksi tullut monimutkaisiksi koetut lainsäädännöt energia- sekä kiinteistöverotuksessa, jotka osaltaan huonontavat investointien kannattavuutta.
Tämä työ käsittelee aurinkoenergiainvestoinnin soveltuvuutta ja kannattavuutta teollisuussähköverkossa tapahtuvalle sähköntuotannolle. Työssä selvitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen soveltuvuutta alueeltaan aurinkosähköinvestoinnille. Selvityksessä kartoitetaan alueen nykyinen tilanne soveltuvien maa-alueiden osalta sekä sähkötaseeltaan. Työssä perehdytään sähköntuotantoa koskeviin lakeihin ja asetuksiin sekä tutkitaan investointia eri liiketoimintamallien näkökulmasta. Lopuksi investoinnin kannattavuutta selvitetään kolmella yleisesti käytössä olevalla laskennallisella tavalla.
Selvityksessä nähdään, että Ämmässuolta löytyy useampia aurinkosähkön tuotantoon soveltuvia sijoituspaikkoja. Teollisuussähköverkossa tapahtuvaa sähkön siirtoa omaan käyttöön ja alueelle tulevien yrityksien kesken voidaan pitää kannattavampana, jos tuotanto pysyy energiaverotuksen määrittelemän pientuotannon rajoissa. Selvityksessä havaitaan kumminkin alueen sähkön omavaraisuuden huonontavan merkittävästi investoinnin kannattavuutta. Liiketoimintamalleista hyödyllisimpänä voidaan pitää osuuskuntamallia, jolloin aurinkovoimalasta aiheutuvat hankinta- ja ylläpitokulut jakaantuisivat.