Tietojärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden merkitys tietojärjestelmää hyödyntävälle organisaatiolle
Mäkelä, Jani (2016)
Mäkelä, Jani
2016
Tietotekniikan koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-08-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201608034368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201608034368
Tiivistelmä
Käytettävyys on yksi oleellisimpia asioita tietojärjestelmien käyttöliittymäsuunnittelussa. Käytettävyys vaikuttaa järjestelmän käyttöön ja siitä saatuun käyttökokemukseen. Lähtökohtana tutkimukselle oli käytännön tarve tutkia käytettävyyden kehittämisen hyötyjä asiakasorganisaatiolle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri merkitys käyttäjäkeskeisesti suunnitellun käyttöliittymän käytettävyydellä on käyttöliittymäuudistuksessa, ja kuinka paljon käytettävyys paranee uudistuksen jälkeen.
Tutkimuksen kohteena oli Viestintäviraston RAHAS-järjestelmä, johon toteutettiin järjestelmän uudistushanke. Uudistuksessa järjestelmän käyttöliittymä ja prosessit suunniteltiin täysin uusiksi. Uusi järjestelmä on suunniteltu käyttäjäkeskeisellä suunnittelumallilla, jossa varsinaiset loppukäyttäjät osallistuivat järjestelmän suunnitteluun. Tutkimuksessa vertailtiin nykyisen sekä uuden järjestelmän käytettävyyttä.
Työn teoriaosa pohjustaa tutkimuksessa toteutettua käytettävyysmittausta. Teoriassa kuvataan yleisimmät käytettävyyden määritelmät ja niiden osa-alueet, käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin periaatteita sekä käytettävyysmittauksen erilaisia menetelmiä. Työn empiriaosa eli käytettävyysmittaukset tehtiin hyödyntäen sekä asiantuntija-arviointia, että empiiristä käyttäjätestausta, mahdollisimman monipuolisen tutkimustuloksen saavuttamiseksi.
Tutkimustulokset osoittivat, että käyttäjäkeskeisellä suunnittelumallilla voidaan parantaa käytettävyyttä poistamalla ylimääräisiä työvaiheita ja yksinkertaistamalla prosesseja. Järjestelmän yksinkertaistamisella ja toimintalogiikkojen uudelleen arvioimisella oli myös positiivinen vaikutus käyttäjätyytyväisyyteen, jota myös tutkimuksessa mitattiin. Tehokkuuden mittaaminen oli merkittävässä osassa käytettävyysmittauksia. Tulokset osoittivat, että järjestelmän käyttö edellyttää vielä koulutusta ja asioiden oppimista, jotta käyttäjät pystyvät työskentelemään uudella järjestelmällä yhtä tehokkaasti kuin nykyisellä järjestelmällä. Tehokkuuden mittaaminen ei ollut vielä relevanttia. Tutkimuksessa huomattiin myös, että vaikka toimintalogiikoissa oli tehty radikaaleja muutoksia, oli toiminnot helposti opittavissa ja muutosvastarinta oli pientä. Työn tärkeimpinä tuloksina oli nähdä, että käyttäjäkeskeisellä suunnittelumallilla pystytään kehittämään lähes kaikkia käytettävyyden osa-alueita ja millä tavoin asiakasorganisaatio hyötyy käytettävyyden paranemisesta.
Tutkimuksen kohteena oli Viestintäviraston RAHAS-järjestelmä, johon toteutettiin järjestelmän uudistushanke. Uudistuksessa järjestelmän käyttöliittymä ja prosessit suunniteltiin täysin uusiksi. Uusi järjestelmä on suunniteltu käyttäjäkeskeisellä suunnittelumallilla, jossa varsinaiset loppukäyttäjät osallistuivat järjestelmän suunnitteluun. Tutkimuksessa vertailtiin nykyisen sekä uuden järjestelmän käytettävyyttä.
Työn teoriaosa pohjustaa tutkimuksessa toteutettua käytettävyysmittausta. Teoriassa kuvataan yleisimmät käytettävyyden määritelmät ja niiden osa-alueet, käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin periaatteita sekä käytettävyysmittauksen erilaisia menetelmiä. Työn empiriaosa eli käytettävyysmittaukset tehtiin hyödyntäen sekä asiantuntija-arviointia, että empiiristä käyttäjätestausta, mahdollisimman monipuolisen tutkimustuloksen saavuttamiseksi.
Tutkimustulokset osoittivat, että käyttäjäkeskeisellä suunnittelumallilla voidaan parantaa käytettävyyttä poistamalla ylimääräisiä työvaiheita ja yksinkertaistamalla prosesseja. Järjestelmän yksinkertaistamisella ja toimintalogiikkojen uudelleen arvioimisella oli myös positiivinen vaikutus käyttäjätyytyväisyyteen, jota myös tutkimuksessa mitattiin. Tehokkuuden mittaaminen oli merkittävässä osassa käytettävyysmittauksia. Tulokset osoittivat, että järjestelmän käyttö edellyttää vielä koulutusta ja asioiden oppimista, jotta käyttäjät pystyvät työskentelemään uudella järjestelmällä yhtä tehokkaasti kuin nykyisellä järjestelmällä. Tehokkuuden mittaaminen ei ollut vielä relevanttia. Tutkimuksessa huomattiin myös, että vaikka toimintalogiikoissa oli tehty radikaaleja muutoksia, oli toiminnot helposti opittavissa ja muutosvastarinta oli pientä. Työn tärkeimpinä tuloksina oli nähdä, että käyttäjäkeskeisellä suunnittelumallilla pystytään kehittämään lähes kaikkia käytettävyyden osa-alueita ja millä tavoin asiakasorganisaatio hyötyy käytettävyyden paranemisesta.