Suuntaproportionaaliventtiilisarjan mittaukset ja kehittäminen
Matintupa, Joonas Tapani (2016)
Matintupa, Joonas Tapani
2016
Automaatiotekniikan koulutusohjelma
Teknisten tieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605264151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605264151
Tiivistelmä
Venttiiliohjatun hydraulijärjestelmän keskeisin komponentti on portaattomasti säätyvä suuntaventtiili. Sen ominaisuuksilla on suuri merkitys koko järjestelmän toimintaan ja kykyyn täyttää sille asetetut vaatimukset. Tässä työssä on keskeisimpänä tavoitteena ollut mitata ja selvittää prototyyppivaiheessa olevan proportionaalisen suuntaventtiilisarjan ominaisuudet, pyrkien samalla löytämään ratkaisuja havaittujen epätoivottujen ominaisuuksien karsimiseksi ja venttiilien kehittämiseksi.
Työn alkuosassa käydään läpi kirjallisuudesta löytyviä yleisiä proportionaalitekniikkaan ja -venttiileihin liittyviä periaatteita ja ratkaisuja. Tämän jälkeen vuorossa on kuvaus tarkasteltavan venttiilisarjan rakenteesta ja kokoonpanovaihtoehdoista. Työn jälkimmäisessä osassa keskitytään itse mittauksiin, käyden alussa läpi käytetyt mittausmenetelmät sekä arvio näillä mittausjärjestelyillä saatujen tulosten luotettavuudesta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan mittauksissa löydettyjä ongelmakohtia, keinoja, joilla niistä on pyritty pääsemään eroon, sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta mittaustuloksiin. Aivan lopuksi on vielä esitetty muutamia ajatuksia venttiilisarjan kehittämiseksi edelleen tulevaisuudessa.
Mittausten aikana havaittiin sarjan venttiileiden toiminnassa aluksi useita sellaisia ominaisuuksia, joihin ei sellaisenaan voitu olla tyytyväisiä. Osa havaituista ongelmista oli jopa sellaisia, että ne käytännöllisesti katsottuna estivät venttiilin käytön kokonaan. Kehitystoimenpiteet, joita työn aikana tehtiin, osoittautuivat kuitenkin varsin onnistuneiksi ja venttiileiden ominaisuuksien voidaankin todeta parantuneen merkittävästi. Kehitysprosessin lopputuloksena sarjan venttiileiden ominaisuuksia voidaankin nyt pitää tässä venttiilikokoluokassa verrattain eriomaisina.
Työn alkuosassa käydään läpi kirjallisuudesta löytyviä yleisiä proportionaalitekniikkaan ja -venttiileihin liittyviä periaatteita ja ratkaisuja. Tämän jälkeen vuorossa on kuvaus tarkasteltavan venttiilisarjan rakenteesta ja kokoonpanovaihtoehdoista. Työn jälkimmäisessä osassa keskitytään itse mittauksiin, käyden alussa läpi käytetyt mittausmenetelmät sekä arvio näillä mittausjärjestelyillä saatujen tulosten luotettavuudesta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan mittauksissa löydettyjä ongelmakohtia, keinoja, joilla niistä on pyritty pääsemään eroon, sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta mittaustuloksiin. Aivan lopuksi on vielä esitetty muutamia ajatuksia venttiilisarjan kehittämiseksi edelleen tulevaisuudessa.
Mittausten aikana havaittiin sarjan venttiileiden toiminnassa aluksi useita sellaisia ominaisuuksia, joihin ei sellaisenaan voitu olla tyytyväisiä. Osa havaituista ongelmista oli jopa sellaisia, että ne käytännöllisesti katsottuna estivät venttiilin käytön kokonaan. Kehitystoimenpiteet, joita työn aikana tehtiin, osoittautuivat kuitenkin varsin onnistuneiksi ja venttiileiden ominaisuuksien voidaankin todeta parantuneen merkittävästi. Kehitysprosessin lopputuloksena sarjan venttiileiden ominaisuuksia voidaankin nyt pitää tässä venttiilikokoluokassa verrattain eriomaisina.