Rakennushankkeen aikataulun visualisointi tarjousvaiheessa

Abstract

Rakennusalan tuottavuuden kehitys on ollut heikkoa jo pitkään. Kehitystä hidastava tekijä on rakennusalalla vallitseva käytäntö suosia vanhoja toimintatapoja. Toisaalta tällä hetkellä ei löydy tai ei osata käyttää tarpeeksi tehokkaita menetelmiä tuottavuuden kehittämiseksi. Kasvava digitalisaatio ja rakentamisen tietomallintamisen yleistymisen tarjoaa paljon mahdollisuuksia rakennusalan tuottavuuden parantamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tietomalliavusteisen aikataulun visualisoinnin etuja, ja miten visualisointi tulisi tarjousvaiheessa toteuttaa. Kohdeyrityksessä on jo toteutettu tietomalliavusteista aikataulun visualisointia rakentamisvaiheessa usein runkovaiheeseen liittyen. Tämä tutkimus käsittelee tarjousvaiheen aikataulun visualisointia ja sen mahdollisuuksia.

Työ jakautuu kolmeen osaan. Kirjallisuustutkimus esittelee aikataulusuunnittelun yleisiä käytäntöjä hankeen eri vaiheissa ja tietomallintamisen mahdollisuuksia edeten tietomallipohjaisen aikataulutuksen teorioihin ja menetelmiin. Haastattelututkimuksella selvitään tarjousvaiheessa tehtävän aikataulun visualisoinnin potentiaalia, kannattavaa tarkkuustasoa ja visualisoinnin toteutustapoja. Tutkimuksessa haastateltiin viittä kohdeyrityksen sisäistä ja yhtä ulkopuolista asiantuntijaa. Ohjelmistotestauksessa selvitettiin kahden tietomalliohjelmiston ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta visualisoinnissa haastatteluissa selvinneiden näkökulmien perusteella.

Haastatteluiden mukaan aikataulun visualisoinnilla koettiin olevan potentiaalia tarjoustoiminnan tehostamiseksi, erityisesti runkovaiheen visualisoinnilla. Visualisointi tukee tuotannonsuunnittelua ja havainnollisuudellaan tilaajien ja asiakkaiden päätöksentekoa. Tarjousvaiheessa visualisoinnin tarkkuustasoksi riittäisi kerros- tai lohkokohtainen tarkkuus, eikä visualisointia kannata viedä elementtikohtaiselle asennusjärjestystasolle.

Tutkimus osoitti markkinoilla olevan lupaavia ohjelmistoja aikataulun visualisointiin. Molemmilla testattavilla ohjelmilla pystyttiin tekemään haastattelututkimuksen mukainen visualisointi. Kumpikaan ohjelmistoista ei ollut selkeästi toistaan parempi vaan molemmilla on omat vahvuutensa ja käyttöalueensa, mutta visualisointi ei kuitenkaan onnistunut täysin ongelmitta. Kohdeyrityksen käytössä oleva ohjelmisto oli puutteellinen yhdistelmämallien ja IFC-tiedostojen käsittelyyn, ja uudessa ohjelmassa aikataulun tuominen ei toiminut yksinkertaisesti. Yleiseksi ongelmaksi tarjousvaiheen visualisoinnissa ilmeni tietomallien laadun puutteellisuus. Kohdeyrityksen tulisi ensin pyrkiä edistämään mallintamisen laatua mallintamisesta kiinnostuneiden henkilöiden avulla, jotta voitaisiin hyödyntää paremmin tietomallipohjaista aikataulunsuunnittelua ja ottaa käyttöön vaativampia ohjelmistoja.