Sensoridatan jalostusprosessin kehittäminen
Saarinen, Ville Rikhard (2016)
2016
Tietojohtamisen koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605194020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605194020
Tiivistelmä
Teollisen internetin kehittyminen mahdollistaa uusien liiketoimintatapojen kehittämisen. Sensoreilla kerättävää dataa voidaan hyödyntää niin operatiivisissa prosesseissa kuin analytiikan tarpeissa. Kerätty data tai uuden teknologian käyttöönotto ei kuitenkaan tuo lisäarvoa organisaatiolle. Lisäarvo syntyy datan jalostamisesta, jota hyödynnetään liiketoimintaa ohjaavissa päätöksissä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kuinka sensoridataa voidaan jalostaa loppukäyttäjälle. Kerättyjen menetelmien avulla pyritään tarjoamaan jalostusprosessi kohdeorganisaatiolle.
Tutkimus toteutettiin yhdessä Liikenneviraston kanssa. Tutkimuksessa toteutettiin kattava kirjallisuuskatsaus pohjautuen asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Kirjallisuuskatsauksen kolme kokonaisuutta olivat vaatimusmäärittelyiden tunnistaminen, sensoridatan ominaispiirteinen kuvaaminen ja tiedon jalostaminen loppukäyttäjälle. Työn empiirinen osuus toteutettiin design science –metodologiaa hyödyntäen. Empiirisessä osuudessa kehitettiin metodologian mukaan artefakti pohjautuen toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen. Lopuksi kehitetty artefakti evaluoitiin simuloimalla ja tekemällä haastattelut loppukäyttäjien kanssa.
Empiirisessä osuudessa tunnistettiin kolme päävaihetta sensoridatan jalostamiselle. Ensimmäinen vaihe on tunnistaa liiketoiminnalliset tavoitteet. Liiketoiminnan tavoitteet ohjaavat tietotarpeiden ja kriittisten mittareiden määrittämistä. Toinen vaihe jalostusprosessissa on määrittää toiminnalliset vaatimukset ja tehdä sensoridatan laadun analyysi. Sensoreiden fyysisten laitteiden herkkyyden ja verkkoyhteyksien takia sensoridatan laadussa havaittiin ongelmia. Sensoridatan laadun analyysin ratkaisuehdotukset toimivat samalla jalostusprosessin toiminnallisina määrittelyinä. Viimeinen vaihe on sensoridatan jalostaminen loppukäyttäjälle. Sensoridatan jalostusta ohjaavat tunnistetut liiketoiminnalliset tavoitteet ja toiminnalliset vaatimukset. Sensoridatan jalostuksessa pääpaino on datan jalostuksessa datamarttia varten ja dimensionaalinen mallinnus analysointikerrosta varten.
Jalostettu data visualisoitiin hyödyntäen karttapohjaista ratkaisua, jossa voidaan näyttää sensoridatasta löydetyt ongelmakohdat kartalla. Lopputuloksena datan jalostamiselle löydettiin joukko menetelmiä, joiden avulla sensoridatasta saatiin jalostettua loppukäyttäjälle informaatiota. Artefaktin evaluoinnin mukaan kehitetty jalostusprosessi oli hyödyllinen tilaajaorganisaatiolle ja menetelmät todettiin toimiviksi simulaation avulla.
Tutkimus toteutettiin yhdessä Liikenneviraston kanssa. Tutkimuksessa toteutettiin kattava kirjallisuuskatsaus pohjautuen asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Kirjallisuuskatsauksen kolme kokonaisuutta olivat vaatimusmäärittelyiden tunnistaminen, sensoridatan ominaispiirteinen kuvaaminen ja tiedon jalostaminen loppukäyttäjälle. Työn empiirinen osuus toteutettiin design science –metodologiaa hyödyntäen. Empiirisessä osuudessa kehitettiin metodologian mukaan artefakti pohjautuen toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen. Lopuksi kehitetty artefakti evaluoitiin simuloimalla ja tekemällä haastattelut loppukäyttäjien kanssa.
Empiirisessä osuudessa tunnistettiin kolme päävaihetta sensoridatan jalostamiselle. Ensimmäinen vaihe on tunnistaa liiketoiminnalliset tavoitteet. Liiketoiminnan tavoitteet ohjaavat tietotarpeiden ja kriittisten mittareiden määrittämistä. Toinen vaihe jalostusprosessissa on määrittää toiminnalliset vaatimukset ja tehdä sensoridatan laadun analyysi. Sensoreiden fyysisten laitteiden herkkyyden ja verkkoyhteyksien takia sensoridatan laadussa havaittiin ongelmia. Sensoridatan laadun analyysin ratkaisuehdotukset toimivat samalla jalostusprosessin toiminnallisina määrittelyinä. Viimeinen vaihe on sensoridatan jalostaminen loppukäyttäjälle. Sensoridatan jalostusta ohjaavat tunnistetut liiketoiminnalliset tavoitteet ja toiminnalliset vaatimukset. Sensoridatan jalostuksessa pääpaino on datan jalostuksessa datamarttia varten ja dimensionaalinen mallinnus analysointikerrosta varten.
Jalostettu data visualisoitiin hyödyntäen karttapohjaista ratkaisua, jossa voidaan näyttää sensoridatasta löydetyt ongelmakohdat kartalla. Lopputuloksena datan jalostamiselle löydettiin joukko menetelmiä, joiden avulla sensoridatasta saatiin jalostettua loppukäyttäjälle informaatiota. Artefaktin evaluoinnin mukaan kehitetty jalostusprosessi oli hyödyllinen tilaajaorganisaatiolle ja menetelmät todettiin toimiviksi simulaation avulla.