Linux-kotihakemisto ja käyttäjän tiedostot
Alatalo, Timo (2016)
Alatalo, Timo
2016
Tietotekniikan koulutusohjelma
Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta - Faculty of Computing and Electrical Engineering
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605194016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605194016
Tiivistelmä
Linux-käyttöjärjestelmää käytettäessä koneen käyttäjällä tulee olla kotihakemisto. Kotihakemisto on normaalisti ainoa pysyvä hakemisto, johon koneen käyttäjällä on kirjoitusoikeus. Linux-konetta ei siis voi järkevästi käyttää ilman kotihakemistoa. Kotikäytössä kotihakemisto tallennetaan käytännössä aina koneen paikalliselle kovalevylle ja käyttäjä käyttää kotihakemistoaan myös erilaisten työtiedostojensa tallentamiseen. Yrityksen tai organisaation IT-ympäristössä kotihakemisto voidaan sijoittaa koneen paikallisen levyn sijasta esimerkiksi verkkolevylle. Kotihakemiston lisäksi käyttäjällä voi olla muitakin hakemistoja koneen paikallisella levyllä tai verkkolevyllä työtiedostojen tallentamiseen.
Tässä työssä on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja ja tekniikoita Linux-kotihakemiston ja käyttäjien tiedostojen tallennuspaikan toteuttamiseksi TTY:n opiskelijoiden ja henkilökunnan Linux-ympäristössä. Vaihtoehtoina on käytetyn koneen paikallisen kovalevyn käyttö, verkkolevyn käyttö ja tiedostotallennuspilvipalvelun käyttö. Erilaisia tekniikoita on vertailtu verkkolevyvaihtoehdossa ja vertailuun on valittu yleisesti NAS-laitteistoissa tuetut NFS- ja CIFS-protokollat. Vertailua varten on selvitetty TTY:n käyttäjäryhmien ja erilaisten konetyyppien asettamat vaatimukset, rajoitteet ja mahdollisuudet.
Vertailun tuloksena päädyttiin käyttämään Linux-kotihakemistoa ensisijaisesti vain ohjelmien asetustiedostojen tallentamiseen ja tarjoamaan käyttäjälle työtiedostoja varten verkkolevyhakemisto. Kotihakemisto tallennetaan henkilökunnan koneilla koneen paikalliselle levylle ja varmuuskopioidaan automaattisesti palvelimelle ja sitä kautta varmuuskopiojärjestelmään. Opiskelijakoneilla kotihakemistot tallennetaan verkkolevylle, jotta mahdollistetaan opiskelijoille sujuva eri koneiden käyttö eri käyttökerralla. Opiskelijakoneiden kotihakemistot on toteutettu NFS-protokollalla ilman Kerberos-kirjautumista. Työtiedostoja varten sekä opiskelijoiden että henkilökunnan Linux-koneille näytetään TTY:n Windows-koneilla käytössä olevat henkilökohtaiset hakemistot ja ryhmähakemistot. Näin mahdollistetaan sujuva yhteiskäyttö eri käyttöjärjestelmien välillä. Nämä hakemistot on toteutettu CIFS-protokollalla, joka hyödyntää Kerberos-kirjautumista.
Tässä työssä on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja ja tekniikoita Linux-kotihakemiston ja käyttäjien tiedostojen tallennuspaikan toteuttamiseksi TTY:n opiskelijoiden ja henkilökunnan Linux-ympäristössä. Vaihtoehtoina on käytetyn koneen paikallisen kovalevyn käyttö, verkkolevyn käyttö ja tiedostotallennuspilvipalvelun käyttö. Erilaisia tekniikoita on vertailtu verkkolevyvaihtoehdossa ja vertailuun on valittu yleisesti NAS-laitteistoissa tuetut NFS- ja CIFS-protokollat. Vertailua varten on selvitetty TTY:n käyttäjäryhmien ja erilaisten konetyyppien asettamat vaatimukset, rajoitteet ja mahdollisuudet.
Vertailun tuloksena päädyttiin käyttämään Linux-kotihakemistoa ensisijaisesti vain ohjelmien asetustiedostojen tallentamiseen ja tarjoamaan käyttäjälle työtiedostoja varten verkkolevyhakemisto. Kotihakemisto tallennetaan henkilökunnan koneilla koneen paikalliselle levylle ja varmuuskopioidaan automaattisesti palvelimelle ja sitä kautta varmuuskopiojärjestelmään. Opiskelijakoneilla kotihakemistot tallennetaan verkkolevylle, jotta mahdollistetaan opiskelijoille sujuva eri koneiden käyttö eri käyttökerralla. Opiskelijakoneiden kotihakemistot on toteutettu NFS-protokollalla ilman Kerberos-kirjautumista. Työtiedostoja varten sekä opiskelijoiden että henkilökunnan Linux-koneille näytetään TTY:n Windows-koneilla käytössä olevat henkilökohtaiset hakemistot ja ryhmähakemistot. Näin mahdollistetaan sujuva yhteiskäyttö eri käyttöjärjestelmien välillä. Nämä hakemistot on toteutettu CIFS-protokollalla, joka hyödyntää Kerberos-kirjautumista.