Ohjelmistokehittäjien perehdyttäminen kokemusperäisen tiedon siirtämisen näkökulmasta
Ylikojola, Juho-Joonas (2016)
2016
Tietojohtamisen koulutusohjelma
Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605163991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-201605163991
Tiivistelmä
Ohjelmistokehitystä voidaan pitää hyvin tietointensiivisenä toimintana, jossa ihmiset ovat hyvin merkittäviä tietolähteitä. Ohjelmistoprojektien myöhästyminen voi johtua siitä, että tarvittavat ihmiset eivät ole saavutettavissa. Uuden työvoiman lisääminen projekteihin puolestaan voi myöhästyttää projektia entisestään. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka ohjelmistokehittäjien perehdyttämisen onnistumisen edellytyksiä voitaisiin parantaa erityisesti kokemusperäisen tiedon siirtämisen näkökulmasta. Tavoitteena oli tutkia yleisesti perehdyttämiseen liittyviä periaatteita ja haasteita, ohjelmistokehityksen perehdytykseen tuomia erityispiirteitä, kuinka kokemusperäistä tietoa voidaan siirtää, perehdytettävien ohjelmistokehittäjien tietotarpeita, -lähteitä ja haasteita perehdytyksen aikana, ohjelmistokehittäjien perehdytyksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä minkälaisia tapoja ohjelmistokehittäjillä on kokemusperäisen tiedon siirtämiseksi.
Tutkimuksen taustateoria koostui uuden tiedon luomisen sekä oppimisen teorioista. Tutkimusotteeksi valittiin toiminta-analyyttinen ote. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin toteuttamalla kuusi yksilöteemahaastattelua kohdeorganisaation työntekijöille. Tämän aineiston tueksi koottiin kirjallisuutta liittyen organisatoriseen sosialisaatioon, ohjelmistokehityksessä käytettyihin tietolähteisiin sekä perehdyttämiseen ohjelmistokehityksessä. Empiiristä aineistoa analysoitiin taustateoriaa vasten sekä vertailemalla saatuja tuloksia aiempaan tutkimukseen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että keskeistä perehdyttämisen onnistumisen edistämisen kannalta erityisesti kokemusperäisen tiedon siirtämisen näkökulmasta on tarjota tulokkaalle pääsy kokeneempien ohjelmistokehittäjien omaamaan hiljaiseen tietoon. Tämä tapahtuu tarjoamalla tulokkaalle mahdollisuus vuorovaikutukseen tiimin jäsenten kanssa. Lisäksi tärkeää on tarjota tulokkaalle mahdollisuus soveltaa hänelle tarjottua tietoa, jotta kokemusperäistä oppimista pääsee tapahtumaan. Vuorovaikutuksen ja käytännön kokemusten karttumisen edistämiseksi voidaan hyödyntää ohjelmistokehityksessä tunnettuja menetelmiä. Vaihtoehtoisesti esimerkiksi vuorovaikutus voi olla myös vapaamuotoisempaa. Tulokkaalle annetulla palautteella huomattiin olevan perehdytyksen kannalta merkittävä vaikutus. Lisäksi perehdytystä voidaan tukea kehittämällä eksplisiittisiä aineistoja. Saatujen tulosten todettiin myötäilevän aiempaa tutkimusta, jonka perusteella tulokset vaikuttavat luotettavilta.
Tutkimuksen taustateoria koostui uuden tiedon luomisen sekä oppimisen teorioista. Tutkimusotteeksi valittiin toiminta-analyyttinen ote. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin toteuttamalla kuusi yksilöteemahaastattelua kohdeorganisaation työntekijöille. Tämän aineiston tueksi koottiin kirjallisuutta liittyen organisatoriseen sosialisaatioon, ohjelmistokehityksessä käytettyihin tietolähteisiin sekä perehdyttämiseen ohjelmistokehityksessä. Empiiristä aineistoa analysoitiin taustateoriaa vasten sekä vertailemalla saatuja tuloksia aiempaan tutkimukseen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että keskeistä perehdyttämisen onnistumisen edistämisen kannalta erityisesti kokemusperäisen tiedon siirtämisen näkökulmasta on tarjota tulokkaalle pääsy kokeneempien ohjelmistokehittäjien omaamaan hiljaiseen tietoon. Tämä tapahtuu tarjoamalla tulokkaalle mahdollisuus vuorovaikutukseen tiimin jäsenten kanssa. Lisäksi tärkeää on tarjota tulokkaalle mahdollisuus soveltaa hänelle tarjottua tietoa, jotta kokemusperäistä oppimista pääsee tapahtumaan. Vuorovaikutuksen ja käytännön kokemusten karttumisen edistämiseksi voidaan hyödyntää ohjelmistokehityksessä tunnettuja menetelmiä. Vaihtoehtoisesti esimerkiksi vuorovaikutus voi olla myös vapaamuotoisempaa. Tulokkaalle annetulla palautteella huomattiin olevan perehdytyksen kannalta merkittävä vaikutus. Lisäksi perehdytystä voidaan tukea kehittämällä eksplisiittisiä aineistoja. Saatujen tulosten todettiin myötäilevän aiempaa tutkimusta, jonka perusteella tulokset vaikuttavat luotettavilta.